Uusi tieto stressistä voi helpottaa huolestuneisuutta

Posted Posted in Coping, Social Support, Stress

Kirjoittanut Bart Verkuil, Leidenin yliopiston kliinisen psykologian laitos, Alankomaat ja PEP Group, Noordwijk, Alankomaat

 Mitä jos saan tartunnan ja joudun sairaalaan? Mitä jos en pysty maksamaan laskujani muutaman kuukauden päästä? Millä tavalla korona-ajan sulkutila vaikuttaa lasteni terveyteen?

Koronaviruksen uhkan vaikutus useimpien ihmisten elämään on suuri. Kun määritetään tarpeellisia toimenpiteitä ja arvioidaan ihmisiin kohdistuvia riskejä, tieteentekijät käyttävät tilastollisia malleja ymmärtääkseen viruksen leviämistä. Tämä tietenkin auttaa hallitsemaan pandemiaa. On huomionarvoista, että ihmiset yksilöinä toimivat jatkuvasti kuten tieteentekijät, mutta automaattisemmin: ihmismielen voi nähdä “ennustekoneena”, joka arvioi koko ajan, onko itse vaarassa saada tartunnan, menettää työn tai joutua arvostelun kohteeksi. Riskien arvioinnissa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja, ja joidenkin ihmisten arviot kiertyvät voimakkaiksi huoliksi.

(more…)

Jos lääketiede on joukkuelaji, potilas on yksi pelaajista: psykologinen näkökulma potilaan osallistamiseen

Posted Posted in Patient engagement

Kirjoittanut G. Graffigna, Sacro Cuoren katolinen yliopisto, Italia

 Kaikkien hoitoketjuun kuuluvien terveydenhuollon ammattilaisten täytyy tehdä koordinoitua yhteistyötä, jotta terveydenhuolto toimii tehokkaasti. Lääketieteessä tarvitaan siis tiimityötä. Jos lähtökohta on tämä, potilas täytyy nähdä osana joukkuetta.

Potilaan osallistamisen konsepti ottaa tämän huomioon. Osallistaminen on tehokkaamman ja kestävämmän terveydenhuollon tärkeä osa.

(more…)

Kuinka tukea painonpudotusta ja kakkostyypin diabeteksen hallintaa

Posted Posted in Communication, Incentives, Motivational interviewing, Social Support

Leah Avery – Teesside University, Yhdistynyt kuningaskunta

Kakkostyypin diabetesta pidettiin ennen etenevänä sairautena, joka väistämättä vaatii lopulta insuliinihoitoa. Elintapojen muutosta koskeva käyttäytymistieteellinen tutkimus kuitenkin haastaa tätä pessimististä ennustetta. Samaan aikaan, kun kakkostyypin diabetes edelleen yleistyy, kertyy näyttöä ruokavaliomuutosten merkityksestä tämän sairauden hoidossa.

Ruokavalioon keskittyvät lähestymistavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Jotkut keskittyvät siihen, mitä ihminen syö (esim. hiilihydraatit), jotta voidaan optimoida aineenvaihduntaa ja verensokeritasapainoa hitaan ja vakaan painonpudotuksen avulla. Toiset lähestymistavat keskittyvät siihen, kuinka paljon ihminen syö, kuten esimerkiksi vähäkaloriset dieetit, joilla rajoitetaan energiansaantia merkittävästi ja pudotetaan painoa nopeasti.

(more…)

Terveiden keskustelutaitojen opettaminen ammattilaisille: Healthy Conversation Skills

Posted Posted in Communication, Goal setting

Alkuperäinen teksti: Wendy Lawrence, Southamptonin yliopisto

Nykypäivän yhteiskunnassa elintapamme ovat yhteydessä keskeisimpiin sairautta ja kuolemia aiheuttaviin tekijöihin, ja myös kiinnostus terveyskäyttäytymisen parantamiseen on lisääntynyt. Eturivin toimijat – etenkin terveys- ja sosiaalialalla työskentelevät tahot – ovat avainresurssi käyttäytymismuutoksen tukemiseen. Rutiinikäynneillä on mahdollista keskustella käyttäytymisen muutoksesta viikoittain, mutta monet ammattilaiset kokevat, että heillä on puutteita käyttäytymismuutoksen tukemiseen tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa. Tämä voi vähentää itseluottamusta keskustella asiakkaiden tai potilaiden kanssa potentiaalisesti herkistä aiheista, kuten tupakoinnista, painonpudotuksesta tai alkoholin käytöstä.

(more…)

Syödäkö vai eikö, siinä pulma: terveyspsykologiasta apua ruuan turvallisuuteen

Posted Posted in Automaticity, Habit, Self-efficacy

Kirjoittanut Barbara Mullan, Curtin University, Australia

Ruuan turvallisuuden ongelmat

Vuosittain joka kymmenes ihminen maailmassa (arviolta 600 miljoonaa ihmistä) sairastuu syötyään pilaantunutta ruokaa, ja jopa 420 000 kuolee siihen. Alueelliset erot ovat suuret: Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja itäisillä Välimeren seuduilla sairastuvuutta on eniten (lisää tietoa alueellisista eroista täällä). Suuria eroja on myös siinä, minkä tyyppiset taudinaiheuttajat aiheuttavat ruokamyrkytyksiä (virukset, bakteerit, loiset).

Ruuan turvallisuuden ketjussa “laitumelta lautaselle” on monta lenkkiä. Viljelijöitä, teollisuutta ja ravintoloita autetaan monin tavoin parantamaan ruuan turvallisuutta, mutta kuluttajan osallistaminen turvalliseen ruuan käsittelyyn usein laiminlyödään. Kuluttajan turvalliset ruuankäsittelytavat ovat olennaisia, koska ne ovat ruokamyrkytysten ehkäisyn viimeinen vaihe. Arviot siitä, kuinka suuri osa ruokamyrkytyksistä aiheutuu kotona, vaihtelevat 11–87 %:iin. Terveyspsykologiaa hyödyntämällä voidaan auttaa kuluttajia minimoimaan ruokamyrkytyksen riski kotona.

(more…)

Kuinka auttaa raskaana olevaa lopettamaan tupakointi: Iso-Britannian parhaat käytännöt

Posted Posted in Financial Incentives, Smoking cessation

Kirjoittanut Felix Naughton, East Anglian yliopisto, Iso-Britannia

Noin 25–50 % tupakoivista naisista lopettaa tupakoinnin, kun huomaa olevansa raskaana. Miksi osa kuitenkin jatkaa tupakointia koko raskauden ajan?

Eivätkö he tiedä, että tupakointi raskauden aikana on vaarallista? Yleensä tietävät. Eräässä Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessamme oli mukana sekä lopettamiseen motivoituneita että epämotivoituneita raskaana olevia naisia. Tutkimuksessa selvisi, että 99 % oli ainakin jossain määrin samaa mieltä väitteestä “tupakointi raskauden aikana voi vahingoittaa lastani vakavasti”. Noin 75 % oli vahvasti tai täysin samaa mieltä. Silti alle 10 % heistä oli lopettanut 12 viikon kuluttua. Ne, jotka uskovat vankasti raskauden aikana tupakoimisen haittoihin, yrittävät lopettaa todennäköisemmin kuin muut, mutta haittoihin uskominen ei näytä lisäävän todennäköisyyttä, että lopettaminen onnistuu.

(more…)

Lyhyt alkoholineuvonta osaksi perusterveydenhuoltoa: molempien osapuolten näkökulmat

Posted Posted in Assessment, Brief behavioural intervention, Goal setting, Habit, Planning

Kirjoittanut Amy O’Donnell, Newcastle University, Yhdistynyt kuningaskunta

Alkoholin käyttö on vähentynyt joissakin Euroopan maissa, erityisesti nuorten keskuudessa. Alkoholin suurkulutus on silti yhä terveysriski ja lyhentää elinikää. Yksinkertaisilla neuvoilla suurkuluttajia voidaan auttaa vähentämään alkoholin käyttöä, erityisesti jos neuvoja antaa lääkäri tai sairaanhoitaja. Lyhyeen alkoholineuvontaan (engl. alcohol brief advice) kuuluu lyhyt, näyttöön perustuva strukturoitu keskustelu, jonka tarkoitus on motivoida ja tukea potilasta muuttamaan alkoholin käyttöään ja vähentämään siihen liittyviä riskejä. Emme ole vielä saaneet selville, mitkä asiat ovat näissä keskusteluissa kaikkein keskeisimpiä, mutta henkilökohtainen palaute alkoholin käytöstä ja kehotus seurata omaa juomista vaikuttavat erityisen tehokkailta.

(more…)

Pysytään kunnossa kotona

Posted Posted in Acceptance and Commitment Therapy, Coping, Habit, Mental Health, Planning, Routines, Self-monitoring, SMART Goals

Kirjoittaneet tohtori Federica Picariello ja professori Rona Moss-Morris, King’s College London, Yhdistynyt kuningaskunta

Koronaviruspandemia muutti koko maailman arjen muutamassa viikossa, ja tulevaisuudesta tuli epävarmaa. Taudin leviämistä on kiireesti hidastettava nopealla ja laaja-alaisella käyttäytymisen muutoksella (eristäytymisellä, sosiaalisella etäisyydellä ja karanteeneilla). Tilanteen vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on myös otettava huomioon, jotta voidaan tehdä interventioita varhaisessa vaiheessa ja lievittää pitkän aikavälin haittoja.

(more…)

Kuinka ylläpitää terveitä elämäntapoja pitkäkestoisesti?

Posted Posted in Habit, Motivation, Self-monitoring, Self-regulation

Kirjoittanut Dominika Kwasnicka, SWPS University, Puola ja  University of Melbourne, Australia

Terveitä elämäntapoja edistävien ohjelmien perimmäinen tavoite on saada aikaan pitkäkestoista muutosta yksilöiden käyttäytymisessä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä osa terveyden edistämisessä ja pitkäkestoisen käyttäytymisen muutoksen ylläpitämisessä. Tiedetään, että käyttäytymisen muutoksen alulle paneminen on haastavaa ja sen ylläpitäminen vielä vaikeampaa. Eräs tärkeä kysymys terveyspsykologian alalla onkin, miksi juuri muutoksen pitkäkestoinen ylläpitäminen on niin hankalaa.

(more…)

Älä ole strutsi! Miksi edistymisen itseseurantaa kannattaa tukea

Posted Posted in Self-monitoring

Kirjoittanut Thomas L. Webb, Psykologian laitos, Sheffieldin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta

Kuinka tavoitteesi vähentää sokerin syöntiä ja laihtua kymmenen kiloa edistyy? Voi olla, ettet oikein tiedä – tai ettet edes halua tietää. Näissä asioissa on helppo pistää päänsä pensaaseen, tai hiekkaan kuin strutsi, ja tahallaan vältellä ja torjua tietoa, joka auttaisi seuraamaan tavoitteessa edistymistä. Tutkimus tästä “strutsi-ilmiöstä” kertoo, että usein ihmiset eivät seuraa edistymistään (esimerkiksi punnitsemalla itseään, lukemalla ruokien tuoteselosteita) osittain siksi, että se voi saada ihmisen tuntemaan itsensä huonoksi. Toisin sanoen ihminen saattaa huomata painavansa enemmän kuin toivoi ja syövänsä yhä liikaa sokeria. Teorian ja tutkimuksen mukaan itseseuranta kuitenkin auttaisi huomaamaan eroja nykyisen ja tavoitellun käyttäytymisen välillä. Kun välttelee itseseurantaa eli monitorointia, on vaikeampi havaita tarve toimia ja löytää siihen paras tapa. Kun tiedostaa strutsi-ilmiön, terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa ihmisiä toteuttamaan itseseurantaa ja saamaan sen hyödyt. Onkin vahvaa näyttöä siitä, että kehotus seurata omaa edistymistä auttaa saavuttamaan monenlaisia tavoitteita.

(more…)