N-of-1 -tutkimukset: Mitä yksittäistapauksista voi oppia?
Kirjoittaneet Marie Johnston ja Derek Johnston, Aberdeenin yliopisto, Skotlanti
Terveydenhuollon ammattilaiset etsivät usein ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi yksittäistä henkilöä, tiettyä terveydenhuollon tiimiä, sairaalaa tai aluetta. Voi esimerkiksi olla tärkeää tietää, kuinka usein, missä ja milloin ylipainoinen mies syö välipaloja ja syökö hän niitä stressaantuneena tavallista enemmän. Tai saatetaan haluta tietää, kuinka usein terveydenhuoltotiimin jäsenet pesevät käsiään, harveneeko käsienpesu henkilöstöpulan aikana ja voiko tilannetta parantaa muistutusten avulla. Tai voidaan etsiä hoitovirheiden syitä ja tarkistaa, ovatko ne yleisempiä joillakin osastoilla tai joissakin henkilöstöryhmissä. Voi myös olla hyödyllistä tutkia säännösten vaikutuksia, esimerkiksi väheneekö tupakointi, kun se kielletään julkisilla paikoilla.
Näihin kysymyksiin voisi etsiä vastauksia kysymällä ihmisiltä, mitä mieltä he ovat tai mitä he muistavat. Parempi tapa kuitenkin olisi esittää kysymyksiä tai havainnoida ilmiötä jo tilanteen aikana, jotta unohtaminen tai ajattelun vinoumat eivät vääristäisi tuloksia. Teknologiset uudistukset, kuten sähköistä seurantaa toteuttavat älypuhelimet, helpottavat reaaliaikaista seurantaa, ja n-of-1 -tutkimus saattaisi vastata kysymykseesi.
N-of-1 -tutkimus voidaan tehdä, kun pystytään tarkastelemaan ongelmaa toistuvasti ja seuraamaan muutosta ajassa. Näin voidaan kuvailla ongelma ja tutkia, onko sen tilanne parempi tai huonompi joissakin olosuhteissa. Voidaan myös toteuttaa uusi interventio tai hoito ja tutkia, onko sillä odotettu vaikutus.
Yksinkertaisin tapa tarkastella kerättyä aineistoa on havainnoida trendejä kuvaajien avulla, kuten alla olevassa kuvassa. Tämä on aina tärkeä n-of-1 -tutkimuksen vaihe ja voi jo yksinään riittää. Lisäksi voidaan käyttää n-of-1 -tutkimuksiin sopivia tilastollisia analyysimenetelmiä. Monimutkaisempia menetelmiä kehitetään yhä (esimerkiksi dynaamisen muutoksen tarkasteluun).
