Lyhyt alkoholineuvonta osaksi perusterveydenhuoltoa: molempien osapuolten näkökulmat

Posted Posted in Assessment, Brief behavioural intervention, Goal setting, Habit, Planning

Kirjoittanut Amy O’Donnell, Newcastle University, Yhdistynyt kuningaskunta

Alkoholin käyttö on vähentynyt joissakin Euroopan maissa, erityisesti nuorten keskuudessa. Alkoholin suurkulutus on silti yhä terveysriski ja lyhentää elinikää. Yksinkertaisilla neuvoilla suurkuluttajia voidaan auttaa vähentämään alkoholin käyttöä, erityisesti jos neuvoja antaa lääkäri tai sairaanhoitaja. Lyhyeen alkoholineuvontaan (engl. alcohol brief advice) kuuluu lyhyt, näyttöön perustuva strukturoitu keskustelu, jonka tarkoitus on motivoida ja tukea potilasta muuttamaan alkoholin käyttöään ja vähentämään siihen liittyviä riskejä. Emme ole vielä saaneet selville, mitkä asiat ovat näissä keskusteluissa kaikkein keskeisimpiä, mutta henkilökohtainen palaute alkoholin käytöstä ja kehotus seurata omaa juomista vaikuttavat erityisen tehokkailta.

(more…)

Pysytään kunnossa kotona

Posted Posted in Acceptance and Commitment Therapy, Coping, Habit, Mental Health, Planning, Routines, Self-monitoring, SMART Goals

Kirjoittaneet tohtori Federica Picariello ja professori Rona Moss-Morris, King’s College London, Yhdistynyt kuningaskunta

Koronaviruspandemia muutti koko maailman arjen muutamassa viikossa, ja tulevaisuudesta tuli epävarmaa. Taudin leviämistä on kiireesti hidastettava nopealla ja laaja-alaisella käyttäytymisen muutoksella (eristäytymisellä, sosiaalisella etäisyydellä ja karanteeneilla). Tilanteen vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on myös otettava huomioon, jotta voidaan tehdä interventioita varhaisessa vaiheessa ja lievittää pitkän aikavälin haittoja.

(more…)

Kuinka ylläpitää terveitä elämäntapoja pitkäkestoisesti?

Posted Posted in Habit, Motivation, Self-monitoring, Self-regulation

Kirjoittanut Dominika Kwasnicka, SWPS University, Puola ja  University of Melbourne, Australia

Terveitä elämäntapoja edistävien ohjelmien perimmäinen tavoite on saada aikaan pitkäkestoista muutosta yksilöiden käyttäytymisessä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä osa terveyden edistämisessä ja pitkäkestoisen käyttäytymisen muutoksen ylläpitämisessä. Tiedetään, että käyttäytymisen muutoksen alulle paneminen on haastavaa ja sen ylläpitäminen vielä vaikeampaa. Eräs tärkeä kysymys terveyspsykologian alalla onkin, miksi juuri muutoksen pitkäkestoinen ylläpitäminen on niin hankalaa.

(more…)

Älä ole strutsi! Miksi edistymisen itseseurantaa kannattaa tukea

Posted Posted in Self-monitoring

Kirjoittanut Thomas L. Webb, Psykologian laitos, Sheffieldin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta

Kuinka tavoitteesi vähentää sokerin syöntiä ja laihtua kymmenen kiloa edistyy? Voi olla, ettet oikein tiedä – tai ettet edes halua tietää. Näissä asioissa on helppo pistää päänsä pensaaseen, tai hiekkaan kuin strutsi, ja tahallaan vältellä ja torjua tietoa, joka auttaisi seuraamaan tavoitteessa edistymistä. Tutkimus tästä “strutsi-ilmiöstä” kertoo, että usein ihmiset eivät seuraa edistymistään (esimerkiksi punnitsemalla itseään, lukemalla ruokien tuoteselosteita) osittain siksi, että se voi saada ihmisen tuntemaan itsensä huonoksi. Toisin sanoen ihminen saattaa huomata painavansa enemmän kuin toivoi ja syövänsä yhä liikaa sokeria. Teorian ja tutkimuksen mukaan itseseuranta kuitenkin auttaisi huomaamaan eroja nykyisen ja tavoitellun käyttäytymisen välillä. Kun välttelee itseseurantaa eli monitorointia, on vaikeampi havaita tarve toimia ja löytää siihen paras tapa. Kun tiedostaa strutsi-ilmiön, terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa ihmisiä toteuttamaan itseseurantaa ja saamaan sen hyödyt. Onkin vahvaa näyttöä siitä, että kehotus seurata omaa edistymistä auttaa saavuttamaan monenlaisia tavoitteita.

(more…)

Käyttäytymistieteestä apua koronaviruspandemiaan

Posted Posted in Communication

Kirjoittanut Shane Timmons, Economic and Social Research Institute, Irlanti

Hallitukset ovat joka puolella maailmaa pyrkineet hillitsemään uuden koronaviruksen leviämistä, mutta menestys siinä riippuu olennaisesti yksilöiden käyttäytymisestä. Me (Dublinin talous- ja sosiaalitieteen instituutin käyttäytymistieteen yksikkö) teemme yhteistyötä Irlannin terveysviranomaisten kanssa antaaksemme neuvoja COVID-19 -pandemian kohtaamiseen. Olemme käyneet läpi yli 100 tieteellistä julkaisua ja alkaneet testata parhaita tapoja viestiä pandemiasta suurelle yleisölle. Keskitymme katsauksessamme kolmeen alueeseen, joiden pohjalle terveysviestintä on perustettu useissa maissa: käsien pesu, kasvojen koskettelu ja eristäytyminen. Tarkastelemme myös laajemmin kirjallisuutta siitä, kuinka kriisitilanteessa voi motivoida toivottua käyttäytymistä ja kommunikoida tehokkaasti.

(more…)

Asiakkaan selviytymisstrategioiden selvittäminen on tärkeää

Posted Posted in Assessment, Coping

Kirjoittaneet Nadia Garnefski ja Vivian Kraaij, Kliinisen psykologian laitos, Leidenin yliopisto, Alankomaat

“Rob kuuli juuri, että hänellä on HIV (kielteinen tapahtuma). Hän ajattelee olevansa itse syypää (itsesyytökset) ja välttää ystäviensä tapaamista (vetäytyminen). Tilanne surettaa häntä. Kotona istuessaan hän ei pysty lopettamaan tunteissaan vellomista (märehtiminen) ja hän kokee, että tilanne on täystuho (katastrofiajattelu). Suru tekee hänestä voimattoman, ja hän vetäytyy entistä enemmän, mikä taas tekee hänet entistäkin surullisemmaksi. Rob on joutunut itseään vahvistavaan noidankehään.”

(more…)

Jos asiakkaasi on puolustuskannalla, itsetunnon vahvistaminen voi auttaa

Posted Posted in Communication, Motivation, Self-affirmation, Self-efficacy

Kirjoittaneet Peter Harris ja Ian Hadden, The Self-Affirmation Research Group, School of Psychology, Sussexin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta

Vältteletkö jotakin, vaikka olisi parempi katsoa totuutta silmiin? Ehkä herkuttelet liikaa tai kartat terveystarkastuksia? Et ole ainoa. Ihminen yleensä pitää itseään järkevänä ja osaavana. Siksi voi olla haastavaa kuulla tekevänsä jotakin, mikä ei ole sitä. Niinpä saatamme olla varsin taitavia välttelemään viestejä, joita emme haluaisi kuulla.

(more…)

Käyttäytymisen muutoksella paremmaksi versioksi itsestä

Posted Posted in Mental Imagery, Possible selves

Kirjoittanut Winifred Gebhardt, Leidenin yliopisto, Alankomaat

Noin yhdeksän vuotta sitten minusta tuli kasvissyöjä yhdessä yössä. Luin romaania, jonka päähenkilö sanoi, ettei voinut syödä mitään, “jossa on joskus lyönyt sydän”. Sanat todella pysäyttivät minut. Juuri siltä minusta tuntui. Lakkasin syömästä lihaa ja kalaa saman tien, eikä minun ole koskaan sen jälkeen ollut vaikeaa noudattaa tätä ruokavaliota. Uusi tapa toimia sopi täydellisesti siihen “kuka olen”.

Sen sijaan ennen lenkkeilin säännöllisesti, ja minun oli helppo juosta seitsemän kilometriä. En kuitenkaan koskaan pitänyt itseäni “urheilullisena”, ja aina kun tuli esteitä – kuten sairastuminen – repsahdin takaisin sohvaperunaksi. Enää en yritä “olla urheilullinen” vaan pyrin kävelemään päivän aikana aina kun voin. Pidän itseäni “aktiivisena”.

(more…)

N-of-1 -tutkimukset: Mitä yksittäistapauksista voi oppia?

Posted Posted in Assessment, Interventions

Kirjoittaneet Marie Johnston ja Derek Johnston, Aberdeenin yliopisto, Skotlanti

Terveydenhuollon ammattilaiset etsivät usein ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi yksittäistä henkilöä, tiettyä terveydenhuollon tiimiä, sairaalaa tai aluetta. Voi esimerkiksi olla tärkeää tietää, kuinka usein, missä ja milloin ylipainoinen mies syö välipaloja ja syökö hän niitä stressaantuneena tavallista enemmän. Tai saatetaan haluta tietää, kuinka usein terveydenhuoltotiimin jäsenet pesevät käsiään, harveneeko käsienpesu henkilöstöpulan aikana ja voiko tilannetta parantaa muistutusten avulla. Tai voidaan etsiä hoitovirheiden syitä ja tarkistaa, ovatko ne yleisempiä joillakin osastoilla tai joissakin henkilöstöryhmissä. Voi myös olla hyödyllistä tutkia säännösten vaikutuksia, esimerkiksi väheneekö tupakointi, kun se kielletään julkisilla paikoilla. 

Näihin kysymyksiin voisi etsiä vastauksia kysymällä ihmisiltä, mitä mieltä he ovat tai mitä he muistavat. Parempi tapa kuitenkin olisi esittää kysymyksiä tai havainnoida ilmiötä jo tilanteen aikana, jotta unohtaminen tai ajattelun vinoumat eivät vääristäisi tuloksia. Teknologiset uudistukset, kuten sähköistä seurantaa toteuttavat älypuhelimet, helpottavat reaaliaikaista seurantaa, ja n-of-1 -tutkimus saattaisi vastata kysymykseesi.

N-of-1 -tutkimus voidaan tehdä, kun pystytään tarkastelemaan ongelmaa toistuvasti ja seuraamaan muutosta ajassa. Näin voidaan kuvailla ongelma ja tutkia, onko sen tilanne parempi tai huonompi joissakin olosuhteissa. Voidaan myös toteuttaa uusi interventio tai hoito ja tutkia, onko sillä odotettu vaikutus.

Yksinkertaisin tapa tarkastella kerättyä aineistoa on havainnoida trendejä kuvaajien avulla, kuten alla olevassa kuvassa. Tämä on aina tärkeä n-of-1 -tutkimuksen vaihe ja voi jo yksinään riittää. Lisäksi voidaan käyttää n-of-1 -tutkimuksiin sopivia tilastollisia analyysimenetelmiä. Monimutkaisempia menetelmiä kehitetään yhä (esimerkiksi dynaamisen muutoksen tarkasteluun).

(more…)

Liikunta vanhemmalla iällä: mikä riittää?

Posted Posted in Goal setting, Motivational interviewing, Self-monitoring

Kirjoittanut Anne Tiedemann, The University of Sydney, Australia

“Aktiivisuuden puute tuhoaa kenen tahansa hyvän kunnon, kun taas liikkuminen ja säännöllinen fyysinen harjoitus vaalivat ja säilyttävät sitä”… Platon, 400 eaa.

On tiedetty jo kauan, että säännöllinen liikunta on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Terveysviestintä kohdistetaan usein lapsiin ja nuoriin, kun taas yli 65-vuotiaille liikunnan tärkeyttä ei painoteta yhtä paljon. Vanhemmalla iällä on kuitenkin erityisen tärkeää ottaa liikunta osaksi jokapäiväistä elämää.

(more…)