Teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvien käyttäytymisen muutosinterventioiden suunnittelu Intervention Mapping -menetelmällä

Gerjo Kok, Maastricht University, the Netherlands; University of Texas at Houston, USA

 Terveyskäyttäytymisen parantamiseksi ja kansanterveyden edistämiseksi on kehitetty useita interventiota, mutta hyvin harvan intervention taustalla on sekä teoreettista että tutkittua tietoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti sitä prosessia, jonka mukaan terveyspsykologian ammattilaiset kehittävät interventioita. Tarkastelu keskittyy nostamaan esille vaiheita, joissa tämä prosessi eroaa edukseen tavanomaisista intervention kehitysprosesseista.

(more…)

Sosiaalinen tuki ja terveyskäyttäytyminen: kuinka muuttaa hyvää tarkoittava tuki taitavaksi tueksi?

Urte Scholz, University of Zurich & Gertraud (Turu) Stadler, University of Aberdeen

Sosiaalinen tuki näyttäisi olevan yksinomaan myönteinen asia. Mitä huonoa voi olla pienessä avussa? Siinä, että joku valmistaa sinulle terveellisiä aterioita yrittäessäsi parantaa ruokatottumuksiasi tai siinä, että joku lohduttaa sinua ollessasi allapäin, koska yrityksesi lopettaa tupakointi ei sujunut hyvin? Jo nämä esimerkit saattavat vihjata siitä, että hyvät aikomukset tukea jotakuta eivät välttämättä riitä. Puoliso, joka valmistaa sinulle terveellisiä aterioita tai sisko, joka hukuttaa sinut laihdutusvinkkeihin, saattavat saada sinut tuntemaan, että he tietävät sinua paremmin, mikä on sinulle hyväksi. Pyysitkö heitä auttamaan sinua? Eivätkö he luota täysin siihen, että syöt terveellisesti ilman heidän apuaan? Eli onko sosiaalinen tuki käyttäytymistä muutettaessa aina hyvä asia? Tämän tekstin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon tai -edistämisen parissa työskenteleviä neuvomaan asiakkaitaan, kuinka hankkia hyödyllistä sosiaalista tukea. Aloitetaan määrittelemällä, mitä sosiaalinen tuki on ja mitä se ei ole.

(more…)

Erittäin lyhyet käyttäytymisenmuutosinterventiot terveydenhuollossa

Stephen Sutton, Cambridgen yliopisto, Englanti

Ison mittakaavan ongelmat vaativat ison mittakaavan ratkaisuja.”Neljä suurta” terveyskäyttäytymistä (liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen ruuan- ja alkoholinkulutus) tarvitsevat helposti levitettäviä interventioita, jotka tavoittavat isoja ihmismääriä ja saavuttavat merkittäviä vaikutuksia julkiseen terveyteen. Lupaava ratkaisu ovat terveydenhuoltohenkilökunnan käyttämät lyhyet interventiot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa National Institute for Health and Care Excellence suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisia tekemään räätälöityä ja lyhyttä liikuntaneuvontaa liikkumattomille aikuisille ja palaamaan tähän seuraavilla vastaanotoilla.

(more…)

Kuinka terveyden ammattilainen voi käyttää terveyspsykologiaa työssään?

Karen Morgan, Perdana University Royal College of Surgeons in Ireland Medical School, Kuala Lumpur, Malaysia and Robbert Sanderman, University of Groningen and Health and Technology University of Twente, The Netherlands.

Mitä käytännöllisiä taitoja terveyspsykologia tarjoaa?

Terveyspsykologia on nuori, dynaaminen ja nopeasti kasvava psykologian osa-alue. Terveyspsykologit keskittyvät soveltamaan psykologista teoriaa ja tutkimusta

  • terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn
  • ymmärryksen lisäämiseen siitä, kuinka ihmiset reagoivat sairauksiin, selviävät ja toipuvat niistä
  • hoitojen ja interventioiden räätälöintiin
  • terveydenhoitojärjestelmien ja terveyspolitiikan edistämiseen

(more…)

Mielikuvitusta peliin: Mielikuvien voiman hyödyntäminen terveyskäyttäytymisen muutoksessa

Martin S. Hagger, Curtin University, Australia ja Jyväskylän yliopisto, Suomi sekä Dominic Conroy, Birkbeck University of London, Iso-Britannia

Mitä mielikuvat ovat?

Ihmiset ovat tyypillisesti melko hyviä kuvittelemaan asioita. Usein esimerkiksi käymme läpi tulevia tilanteita ja toimintaamme mielessämme tai haaveilemme tulevaisuudesta korkealentoisesti. Tällainen tilanteiden läpikäynti mielessä on yleensä suunnittelematonta ja spontaania. Psykologiassa on tutkittu, voisiko kykyä mielikuvien tuottamiseen käyttää apuna tavoitteiden saavuttamisen edistämisessä.

(more…)

Suunnittelun voima

Peter M. Gollwitzer, New York University

Meillä kaikilla on huonoja tapoja. Napostelen, kun olen stressaantunut. Juon liikaa alkoholia, kun rentoudun ystävieni kanssa. Luon ylimääräistä stressiä antamalla sosiaalisen median häiritä kiireellisen työprojektin viimeistelyä tai ryhtymällä tarpeettomiin väittelyihin kollegojen, perheen tai ystävien kanssa. Miten voimme muuttaa näitä epäsuotuisia tapoja?

(more…)

Fear is a bad counsellor

Pelko on huono tsemppari

Dr Gjalt-Jorn Peters, Open University, Netherlands

 

Pelottelu on yleinen keino, kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Uhkaavia ja pelkoa herättäviä kuvia ja viestejä on käytössä mm. tupakka-askeissa kuten myös turvavöiden käyttöä edistävissä ja päihteiden käyttöä vastustavissa kampanjoissa. Pelottelun suosiosta ja laajasta käytöstä huolimatta tutkimusnäyttö osoittaa, että se ei välttämättä ole paras tapa käyttäytymisen muuttamiseen tai tiedon ja tietoisuuden lisäämiseen. Miten niin? Eikö ihmisten tulisi pelätä asioita, jotka voivat vaarantaa heidän terveytensä? Ei kai kukaan riskit oikeasti ymmärtävä tupakoisi, ajaisi autossa ilman turvavyötä, tai käyttäisi huumeita – eihän?

(more…)

Digiterveys: Hypetystä ja toiveita

Rik Crutzen, Maastricht University, The Netherlands

 

Nykyihminen käyttää nettiä kaiken aikaa ja mitä moninaisimpiin asioihin: Olipa tarve tilata ruokakassi kotiovelle tai halu lähettää hassu kissakuva ystävälle toiselle puolelle maailmaa – netti tulee avuksi ja tekee sen mahdolliseksi. Nettiä käytetään yhä enemmän avuksi myös terveyteen liittyvissä tarpeissa ja tähän viitataan termillä e-health (eHealth). Suomeksi puhutaan sähköisistä terveyspalveluista tai digitaalisista terveyssovelluksista – digiterveydestä.

(more…)

Muuttaako raha todella kaiken? Positiivisten ja negatiivisten taloudellisten kannustimien käyttö käyttäytymisen muutoksessa

Jean Adams, Centre for Diet & Activity Research, University of Cambridge

Lakimuutoksen myötä kauppiaat Englannissa ovat viime lokakuusta alkaen veloittaneet asiakkailta 5 p (0,06 €) kertakäyttöisistä ohuista muovipusseista, joissa ostoksia kuljetetaan supermarketeista kotiin. Myyjät lahjoittavat näin kertyneet rahat hyväntekeväisyyteen. Hankkeen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana muovipussien käyttö suurimmissa supermarketeissa väheni yli 90 % (tarkoittaen 7 miljardia muovipussia vähemmän) ja yli 29 miljoonaa puntaa (32 milj. €) lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Tästä on helppo päätellä, että pienellä negatiivisella taloudellisella kannustimella voi olla suuri vaikutus käyttäytymiseen.
(more…)

Tavaksi ottaminen – miten hyödyntää tottumusten muodostamisen tiedettä arkielämässä?

By Benjamin Gardner, King’s College London

Mikä on ‘tottumus’?

Miksi syömme popcornia katsellessamme elokuvia? Suurimmalle osalle ihmisistä vastaus on, että popcornin syöminen on tavanomainen reaktio elokuvien katselemiseen. Psykologit määrittelevät ’tottumukset’ teoiksi, jotka tapahtuvat automaattisesti tilanteiden (elokuvateatteri) ja niihin liittyvien reaktioiden (popcornin syöminen) välisten opittujen yhteyksien vuoksi.

(more…)