Mitä lääkkeille tapahtuu sen jälkeen, kun ne viedään kotiin?

Posted on Posted in Medication adherence

Kerry Chamberlain, Massey University, Auckland, Uusi-Seelanti

Siitä, mitä ihmiset tekevät lääkkeilleen kotona, on yllättävän vähän tutkimustietoa. Vaikka esimerkiksi osaa lääkkeistä säännellään resepteillä, lääkkeiden hankkimisen jälkeen niiden käyttöä kotona ei valvota millään tavalla – ainoastaan oletetaan, että ne käytetään lääkemääräyksen mukaisesti. Reseptilääkkeiden lisäksi monella voi olla käytössä reseptivapaita lääkkeitä (esim. kipulääkkeet), vaihtoehtoisten hoitomuotojen tuotteita (esim. homeopaattiset valmisteet) tai muita terveysvalmisteita, joita ei lueta varsinaisiksi lääkkeiksi (esim. lisäravinteet, probiootit). Erilaisten lääkinnällisten valmisteiden saatavuudessa on myös huomattavia eroja eri maiden välillä.

(more…)

Millaiset tavoitteet parhaiten tukevat käyttäytymismuutosta?

Posted on Posted in Goal setting, Planning

Tracy Epton, University of Manchester, United Kingdom

Tavoitteenasettelu on suosittu menetelmä

 

Käyttäytymisen muuttamiseen on tarjolla useita menetelmiä (viimeisimmän listauksen mukaan jopa 93 erilaista menetelmää!). Näistä menetelmistä varsinkin tavoitteenasettelu on monille tuttu tapa käyttäytymisen muuttamiseen. Tavoitteiden asettamista ovat hyödyntäneet niin hyväntekeväisyysjärjestöt (esim. brittiläinen Alcohol Concern, joka ehdotti alkoholista pidättäytymistä tammikuun ajan), kaupalliset painonpudotusohjelmat kuin fitness-sovelluksetkin. Tuoreessa, 384 tutkimusta käsittäneessä katsauksessa tarkasteltiin tavoitteenasettelun tuloksellisuutta ja arvioitiin sitä, minkä tyyppiset tavoitteet ovat toimivia ja sopiiko tavoitteenasettelu käyttäytymismuutosmenetelmänä kaikille.

(more…)

Itsesäätelyn teoria ja käytäntö: kuinka tukea asiakkaan muutostavoitteita

Posted on Posted in Self-regulation, Uncategorized

Stan Maes & Véronique De Gucht, Leiden University, Netherlands

Olemme viime vuosikymmeninä todistaneet ilmiön, jossa omasta terveydestä huolehtiminen ei sisällä enää ainoastaan tarjotun hoidon noudattamista, vaan meidän odotetaan myös ottavan itse aktiivisesti vastuuta terveytemme ylläpitämisestä. Itsesäätely on noussut keskeiseksi käsitteeksi kuvaamaan sitä systemaattista prosessia, jossa asetamme henkilökohtaisia terveyteen liittyviä tavoitteita ja ohjaamme käyttäytymistämme nämä tavoitteet saavuttaaksemme. Tämän kirjoituksen yhteyteen valittiin kuva omaa häntäänsä syövästä ouroboros-käärmeestä havainnollistamaan itsesäätelyä jatkuvana prosessina.

(more…)

Liiku töissä enemmän ja istu vähemmän – äläkä istu alas tätä lukemaan

Posted on Posted in Interventions, Social Support

Stuart Biddle, University of Southern Queensland, Australia

Tämä teksti on kirjoitettu ystävänpäivänä! Ystävänpäivän teemaan liittyen australialainen terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Bluearth on julkaissut humoristisia videoita, joilla rohkaistaan ihmisiä istumaan vähemmän, eli oikeastaan ”eroamaan epäterveellisestä suhteestaan tuoliin”. Videoiden taustalla on havainto siitä, että yhä useampi meistä tekee työtänsä istuen, mikä ei ole hyväksi terveydellemme. Monet ihmiset istuvat työmatkansa ajan autossa, työpisteellään suuren osan päivästä ja vielä TV:n tai tietokoneen ääressä illalla. Varsinkin työpaikka on otollinen kohde terveyskäyttäytymisen muutokselle, koska vietämme siellä niin suuren osan päivästämme. Olemme kuitenkin melko tottuneita istumaan työskennellessämme, ja niin sosiaaliset normit kuin fyysisen työympäristön piirteetkin tyypillisesti kannustavat meitä istumaan sen sijaan että liikkuisimme. Kuinka tähän saataisiin muutos?

(more…)

Epäterveellisten houkutusten selättäminen tahdonvoimalla – paljastus – yleensä tahdonvoima häviää taistelun

Posted on Posted in Automaticity, Habit

Amanda Rebar, Central Queensland University, Australia

On hyvin tunnettu tosiasia, että emme aina käyttäydy sen mukaisesti, mikä olisi parasta terveydellemme pitkällä tähtäimellä. Vaikka olemme tietoisia esimerkiksi liikunnan myönteisistä vaikutuksista fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, harva meistä liikkuu säännöllisesti. Vain noin puolet meistä päätyy tekemään todellisia muutoksia liikuntatottumuksiinsa sen jälkeen, kun päätös aloittaa liikuntaharrastus on syntynyt –  varsinaisen muutoksen todennäköisyys vastaa siis kolikon heittoa!

(more…)

Teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvien käyttäytymisen muutosinterventioiden suunnittelu Intervention Mapping -menetelmällä

Posted on Posted in Behavioural theory, Intervention design

Gerjo Kok, Maastricht University, the Netherlands; University of Texas at Houston, USA

 Terveyskäyttäytymisen parantamiseksi ja kansanterveyden edistämiseksi on kehitetty useita interventiota, mutta hyvin harvan intervention taustalla on sekä teoreettista että tutkittua tietoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti sitä prosessia, jonka mukaan terveyspsykologian ammattilaiset kehittävät interventioita. Tarkastelu keskittyy nostamaan esille vaiheita, joissa tämä prosessi eroaa edukseen tavanomaisista intervention kehitysprosesseista.

(more…)

Sosiaalinen tuki ja terveyskäyttäytyminen: kuinka muuttaa hyvää tarkoittava tuki taitavaksi tueksi?

Posted on Posted in Interventions, Social Support

Urte Scholz, University of Zurich & Gertraud (Turu) Stadler, University of Aberdeen

Sosiaalinen tuki näyttäisi olevan yksinomaan myönteinen asia. Mitä huonoa voi olla pienessä avussa? Siinä, että joku valmistaa sinulle terveellisiä aterioita yrittäessäsi parantaa ruokatottumuksiasi tai siinä, että joku lohduttaa sinua ollessasi allapäin, koska yrityksesi lopettaa tupakointi ei sujunut hyvin? Jo nämä esimerkit saattavat vihjata siitä, että hyvät aikomukset tukea jotakuta eivät välttämättä riitä. Puoliso, joka valmistaa sinulle terveellisiä aterioita tai sisko, joka hukuttaa sinut laihdutusvinkkeihin, saattavat saada sinut tuntemaan, että he tietävät sinua paremmin, mikä on sinulle hyväksi. Pyysitkö heitä auttamaan sinua? Eivätkö he luota täysin siihen, että syöt terveellisesti ilman heidän apuaan? Eli onko sosiaalinen tuki käyttäytymistä muutettaessa aina hyvä asia? Tämän tekstin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon tai -edistämisen parissa työskenteleviä neuvomaan asiakkaitaan, kuinka hankkia hyödyllistä sosiaalista tukea. Aloitetaan määrittelemällä, mitä sosiaalinen tuki on ja mitä se ei ole.

(more…)

Erittäin lyhyet käyttäytymisenmuutosinterventiot terveydenhuollossa

Posted on Posted in Interventions

Stephen Sutton, Cambridgen yliopisto, Englanti

Ison mittakaavan ongelmat vaativat ison mittakaavan ratkaisuja.”Neljä suurta” terveyskäyttäytymistä (liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen ruuan- ja alkoholinkulutus) tarvitsevat helposti levitettäviä interventioita, jotka tavoittavat isoja ihmismääriä ja saavuttavat merkittäviä vaikutuksia julkiseen terveyteen. Lupaava ratkaisu ovat terveydenhuoltohenkilökunnan käyttämät lyhyet interventiot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa National Institute for Health and Care Excellence suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisia tekemään räätälöityä ja lyhyttä liikuntaneuvontaa liikkumattomille aikuisille ja palaamaan tähän seuraavilla vastaanotoilla.

(more…)

Kuinka terveyden ammattilainen voi käyttää terveyspsykologiaa työssään?

Posted on Posted in Health Psychology

Karen Morgan, Perdana University Royal College of Surgeons in Ireland Medical School, Kuala Lumpur, Malaysia and Robbert Sanderman, University of Groningen and Health and Technology University of Twente, The Netherlands.

Mitä käytännöllisiä taitoja terveyspsykologia tarjoaa?

Terveyspsykologia on nuori, dynaaminen ja nopeasti kasvava psykologian osa-alue. Terveyspsykologit keskittyvät soveltamaan psykologista teoriaa ja tutkimusta

  • terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn
  • ymmärryksen lisäämiseen siitä, kuinka ihmiset reagoivat sairauksiin, selviävät ja toipuvat niistä
  • hoitojen ja interventioiden räätälöintiin
  • terveydenhoitojärjestelmien ja terveyspolitiikan edistämiseen

(more…)

Mielikuvitusta peliin: Mielikuvien voiman hyödyntäminen terveyskäyttäytymisen muutoksessa

Posted on Posted in If-Then Plans, Interventions, Mental Imagery, Planning

Martin S. Hagger, Curtin University, Australia ja Jyväskylän yliopisto, Suomi sekä Dominic Conroy, Birkbeck University of London, Iso-Britannia

Mitä mielikuvat ovat?

Ihmiset ovat tyypillisesti melko hyviä kuvittelemaan asioita. Usein esimerkiksi käymme läpi tulevia tilanteita ja toimintaamme mielessämme tai haaveilemme tulevaisuudesta korkealentoisesti. Tällainen tilanteiden läpikäynti mielessä on yleensä suunnittelematonta ja spontaania. Psykologiassa on tutkittu, voisiko kykyä mielikuvien tuottamiseen käyttää apuna tavoitteiden saavuttamisen edistämisessä.

(more…)