N-of-1 -tutkimukset: Mitä yksittäistapauksista voi oppia?

Posted Posted in Assessment, Interventions

Kirjoittaneet Marie Johnston ja Derek Johnston, Aberdeenin yliopisto, Skotlanti

Terveydenhuollon ammattilaiset etsivät usein ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi yksittäistä henkilöä, tiettyä terveydenhuollon tiimiä, sairaalaa tai aluetta. Voi esimerkiksi olla tärkeää tietää, kuinka usein, missä ja milloin ylipainoinen mies syö välipaloja ja syökö hän niitä stressaantuneena tavallista enemmän. Tai saatetaan haluta tietää, kuinka usein terveydenhuoltotiimin jäsenet pesevät käsiään, harveneeko käsienpesu henkilöstöpulan aikana ja voiko tilannetta parantaa muistutusten avulla. Tai voidaan etsiä hoitovirheiden syitä ja tarkistaa, ovatko ne yleisempiä joillakin osastoilla tai joissakin henkilöstöryhmissä. Voi myös olla hyödyllistä tutkia säännösten vaikutuksia, esimerkiksi väheneekö tupakointi, kun se kielletään julkisilla paikoilla. 

Näihin kysymyksiin voisi etsiä vastauksia kysymällä ihmisiltä, mitä mieltä he ovat tai mitä he muistavat. Parempi tapa kuitenkin olisi esittää kysymyksiä tai havainnoida ilmiötä jo tilanteen aikana, jotta unohtaminen tai ajattelun vinoumat eivät vääristäisi tuloksia. Teknologiset uudistukset, kuten sähköistä seurantaa toteuttavat älypuhelimet, helpottavat reaaliaikaista seurantaa, ja n-of-1 -tutkimus saattaisi vastata kysymykseesi.

N-of-1 -tutkimus voidaan tehdä, kun pystytään tarkastelemaan ongelmaa toistuvasti ja seuraamaan muutosta ajassa. Näin voidaan kuvailla ongelma ja tutkia, onko sen tilanne parempi tai huonompi joissakin olosuhteissa. Voidaan myös toteuttaa uusi interventio tai hoito ja tutkia, onko sillä odotettu vaikutus.

Yksinkertaisin tapa tarkastella kerättyä aineistoa on havainnoida trendejä kuvaajien avulla, kuten alla olevassa kuvassa. Tämä on aina tärkeä n-of-1 -tutkimuksen vaihe ja voi jo yksinään riittää. Lisäksi voidaan käyttää n-of-1 -tutkimuksiin sopivia tilastollisia analyysimenetelmiä. Monimutkaisempia menetelmiä kehitetään yhä (esimerkiksi dynaamisen muutoksen tarkasteluun).

(more…)

Liikunta vanhemmalla iällä: mikä riittää?

Posted Posted in Goal setting, Motivational interviewing, Self-monitoring

Kirjoittanut Anne Tiedemann, The University of Sydney, Australia

“Aktiivisuuden puute tuhoaa kenen tahansa hyvän kunnon, kun taas liikkuminen ja säännöllinen fyysinen harjoitus vaalivat ja säilyttävät sitä”… Platon, 400 eaa.

On tiedetty jo kauan, että säännöllinen liikunta on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Terveysviestintä kohdistetaan usein lapsiin ja nuoriin, kun taas yli 65-vuotiaille liikunnan tärkeyttä ei painoteta yhtä paljon. Vanhemmalla iällä on kuitenkin erityisen tärkeää ottaa liikunta osaksi jokapäiväistä elämää.

(more…)

Kuinka ottaa puheeksi paino

Posted Posted in Communication

Kirjoittanut Jane Ogden, University of Surrey, Iso-Britannia

Painosta on hankalaa puhua asiakkaan kanssa. Jotkut potilaat ovat lopen kyllästyneitä siihen, että heitä joka käynnillä kehotetaan laihduttamaan riippumatta siitä, onko tapaamisen syynä kipeä kurkku, papa-koe vai mahdollinen sydänsairaus. He ovat saattaneet koko ikänsä kokea, että lääkärit leimaavat heitä ja että kaikki aina kiinnittävät huomiota vain heidän painoonsa. Vaikka joidenkin kohdalla tosiaan on näin, toiset eivät ehkä koskaan ole pitäneet painoaan ongelmana, joten he saattavat loukkaantua tai yllättyä, jos asian ottaa puheeksi. Jotkut eivät ehkä halua alkuunkaan kuunnella ja torjuvat kaiken sanotun, ajatellen mielessään esimerkiksi “mitä sinä muka tästä tiedät kun olet noin laiha / lihava / nuori / vanha” tai “tiede on aina väärässä”. Painon puheeksi ottaminen vaatii siis tasapainoilua: on huolellisesti valittava, milloin, miten ja mitä sanoa ylipainoiselle henkilölle. 

(more…)

Pystyvyyden kokemus: Uskomus, jonka voimalla ihmiset muuttavat elintapojaan

Posted Posted in Motivation, Self-efficacy

By Ralf Schwarzer, Freie Universität Berlin, Germany and SWPS University of Social Sciences and Humanities, Poland

Changing behavior may often be desirable but difficult to do. For example, quitting smoking, eating healthily and sticking to a physical exercise regimen all require motivation, effort, and persistence. While many psychological factors play a role in behavior change, self-efficacy is one of the most important.

(more…)

Tarinoita hoivaamisesta

Posted Posted in Social Support

Kirjoittanut Irina Todorova, Health Psychology Research Center, Sofia, Bulgaria

Huolehtiminen ikääntyvistä ja kenties terveydeltään heikoista läheisistä voi olla pulmallinen ja hämmentävä kokemus – yhtä aikaa palkitseva ja turhauttava. Lääketiede edistää pitkää elinikää ja terveempiä elinvuosia ja voi joissain tapauksissa hidastaa ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten kykyjen heikkenemistä. Iäkkäistä perheenjäsenistä huolehtimisen tavat sekä ikääntymisen, dementian ja hoivan merkitykset vaihtelevat eri kulttuureissa. Useimmat ikääntyvät kotonaan läheistensä ympäröiminä, mistä seuraa psykososiaalisia hyötyjä sekä ikääntyvälle että perheen muille sukupolville. Ikääntyvän, terveydeltään heikentyvän perheenjäsenen hoivaamiseen liittyy kuitenkin myös fyysisiä ponnistuksia, psykologista kuormitusta, surua jatkuvasta menetyksestä ja mahdollisesti taloudellisia vaikeuksia.

(more…)

Kuinka motivoida ihmisiä liikkumaan

Posted Posted in Goal setting, Motivation, Self-regulation

Keegan Knittle, Helsingin yliopisto, Suomi

Ei ole lainkaan harvinaista, että terveydenhuollossa kohdataan henkilö, joka selkeästi hyötyisi fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Fyysisestä aktiivisuudesta (tai sen puutteesta) keskusteltaessa henkilö saattaa kuitenkin todeta, ettei koe olevansa motivoitunut muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Kuinka motivoida ihmisiä edes harkitsemaan liikkumistottumusten parantamista, tai mikä parempaa, kuinka saada heidät tekemään päätös liikkumisen lisäämisestä?

(more…)

Positiivisen psykologian interventiot työpaikalla

Posted Posted in Intervention design, Interventions

Alexandra Michel, Federal Institute for Occupational Health and Safety, Saksa ja Annekatrin Hoppe, Humboldt Universität, Saksa

Käytämme suuren osan valveillaoloajastamme töissä. Työn vaatimusten vähentäminen ja erilaisten resurssien (esim. autonomian tai sosiaalisen tuen) lisääminen edistävät työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, hyvinvointia ja terveyttä. Psykologisessa tutkimuksessa on perinteisesti kartoitettu tapoja, joilla estää työstressin haitallisia seurauksia, mutta viime vuosina tutkimuksessa on myös tarkasteltu keinoja, joilla lisätä työhyvinvointia henkilökohtaisten resurssien parantamisen kautta. Tällaiset resurssien lisäämiseen keskittyvät, positiivista psykologiaa edustavat interventiot ovat siis vielä toistaiseksi kohtalaisen uusi ilmiö työterveyspsykologian kentällä. Työpaikalla järjestettävissä positiivisen psykologian interventioissa herätellään positiivisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä, tavoitteena työntekijän resurssien lisääminen ja resurssien kulumisen estäminen. Seuraavassa esitellään kolme lähestymistapaa, joilla on mahdollista tukea työhyvinvointia työntekijän resursseja lisäämällä.

(more…)

Mitä lääkkeille tapahtuu sen jälkeen, kun ne viedään kotiin?

Posted Posted in Medication adherence

Kerry Chamberlain, Massey University, Auckland, Uusi-Seelanti

Siitä, mitä ihmiset tekevät lääkkeilleen kotona, on yllättävän vähän tutkimustietoa. Vaikka esimerkiksi osaa lääkkeistä säännellään resepteillä, lääkkeiden hankkimisen jälkeen niiden käyttöä kotona ei valvota millään tavalla – ainoastaan oletetaan, että ne käytetään lääkemääräyksen mukaisesti. Reseptilääkkeiden lisäksi monella voi olla käytössä reseptivapaita lääkkeitä (esim. kipulääkkeet), vaihtoehtoisten hoitomuotojen tuotteita (esim. homeopaattiset valmisteet) tai muita terveysvalmisteita, joita ei lueta varsinaisiksi lääkkeiksi (esim. lisäravinteet, probiootit). Erilaisten lääkinnällisten valmisteiden saatavuudessa on myös huomattavia eroja eri maiden välillä.

(more…)

Millaiset tavoitteet parhaiten tukevat käyttäytymismuutosta?

Posted Posted in Goal setting, Planning

Tracy Epton, University of Manchester, United Kingdom

Tavoitteenasettelu on suosittu menetelmä

 

Käyttäytymisen muuttamiseen on tarjolla useita menetelmiä (viimeisimmän listauksen mukaan jopa 93 erilaista menetelmää!). Näistä menetelmistä varsinkin tavoitteenasettelu on monille tuttu tapa käyttäytymisen muuttamiseen. Tavoitteiden asettamista ovat hyödyntäneet niin hyväntekeväisyysjärjestöt (esim. brittiläinen Alcohol Concern, joka ehdotti alkoholista pidättäytymistä tammikuun ajan), kaupalliset painonpudotusohjelmat kuin fitness-sovelluksetkin. Tuoreessa, 384 tutkimusta käsittäneessä katsauksessa tarkasteltiin tavoitteenasettelun tuloksellisuutta ja arvioitiin sitä, minkä tyyppiset tavoitteet ovat toimivia ja sopiiko tavoitteenasettelu käyttäytymismuutosmenetelmänä kaikille.

(more…)