Theresa Marteau, Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia

Monet meistä kamppailevat syödäkseen terveellisemmin, juodakseen vähemmän alkoholia, lopettaakseen tupakoinnin tai kävelläkseen ajamisen sijaan. Tämä pätee, vaikka tiedämme näiden muutosten hyödyttävän sekä terveyttämme että planeettaa. Se koskee niin psykologeja ja käyttäytymistieteilijöitä kuin niitä ihmisiä, joita yritämme auttaa.

Tämä kamppailu ei ole tahdonvoiman puutetta. Ongelma on se, että aliarvioimme systemaattisesti sen, kuinka paljon arkipäiväiset ympäristömme muokkaavat käyttäytymistämme, ja yliarvioimme arvojemme ja aikomustemme voiman.

Miksi tieto ei riitä

Ajatellaan yksilöllisiä terveysennusteita. Eikö tieto omasta tarkasta riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydänsairauteen motivoisi muutokseen? Tutkimusnäyttö kertoo toista. Viisi systemaattista katsausta, jotka sisältävät kymmeniä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, osoittavat, että yksilöllisten riskien – mukaan lukien geneettiset riskitekijät – kertominen vaikuttaa käyttäytymiseen vähän tai ei lainkaan. Liikunnan määrä, tupakointi, alkoholinkäyttö ja epäterveellinen syöminen pysyvät ennallaan.

Samoin ilmastotutkijoilla on yksityiskohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta, mutta he lentävät usein yhtä paljon kuin muutkin tutkijat. Pelkkä tieto harvoin johtaa pysyvään käyttäytymisen muutokseen.

Kyse on ympäristöstä

Käyttäytymistieteen kaksoisprosessimallit luovat hyödyllisen kehyksen selittämään ilmiötä. Käyttäytymistämme säätelee kaksi vuorovaikutuksessa olevaa järjestelmää. Toinen on hidas, pohdiskeleva ja tavoitteellinen. Käytämme sitä lukemiseen, uusien taitojen oppimiseen ja houkutusten vastustamiseen. Toinen on nopea, automaattinen ja vihjeohjautuva – kun näemme kakun, otamme sitä. Kun rajallinen pohdiskeleva kapasiteettimme on täysin kuormittunut, automaattinen järjestelmämme reagoi suoraan ympäristön vihjeisiin. Siksi ympärillämme olevien vihjeiden muuttaminen on tehokkaampaa kuin yrittää muuttaa sitä, mitä päässämme tapahtuu.

Vaikuttavimmat ympäristövihjeet voidaan jäsentää kolmen A:n kautta: edullisuus (Affordability), saatavuus (Availability) ja houkuttelevuus (Appeal).

Edullisuus: hinta muuttaa käyttäytymistä

Tupakan hinnan nostaminen on tehokkain yksittäinen keino vähentää tupakointia. Kymmenen prosentin hinnankorotus vähentää tupakan käyttöä noin 4 %. Sokerijuomaverot vähentävät makeiden juomien kulutusta. Hedelmien ja vihannesten kulutus kasvaa, kun niiden hintaa alennetaan tukien avulla.

Saatavuus: se, mikä on helposti saatavilla, tulee valituksi

Tutkimuksessa, jossa oli mukana 20 000 työntekijää 19 työpaikkaruokalassa, tutkimusryhmäni lisäsi vähäkaloristen lounaiden osuutta ja pienensi runsaskaloristen annosten kokoa. Lopputulos? Työntekijät ostivat 11,5 % vähemmän kaloreita, kun terveellisemmät vaihtoehdot olivat helpommin valittavissa.

Houkuttelevuus: mainonta toimii

Tupakka-, alkoholi- ja epäterveellisen ruoan teollisuuden mainonnan ja sponsoroinnin rajoittaminen vähentää tuotteiden houkuttelevuutta ja ostamista. Samankaltaisia vaikutuksia odotetaan fossiilisten polttoaineiden osalta. Selkeiden varoitusmerkintöjen lisääminen ja brändäyksen poistaminen tuotteista vähentää myös niiden vetovoimaa. Kanadan Yukonissa alkoholiin lisätyt selkeät syöpäriskistä varoittavat merkinnät vähensivät alkoholin myyntiä noin 6 %. Tupakkatuotteiden yksinkertaistettu pakkaus tekee varoituksista näkyvämpiä.

Miksi sääntely on tärkeää

Useimmat käyttäytymistä muuttavat interventiot, jotka muokkaavat arkipäiväisiä ympäristövihjeitä, edellyttävät sääntelyä, koska ne ovat ristiriidassa kaupallisten intressien kanssa. Neljä teollisuudenalaa – tupakka, alkoholi, epäterveellinen ruoka ja fossiiliset polttoaineet – tuottavat tuotteita, jotka aiheuttavat vähintään joka neljännen kuoleman maailmanlaajuisesti vuosittain sekä valtaosan ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä.

Silti tiedotuskampanjat ja vapaaehtoinen itsesääntely ovat edelleen suosituimpia lähestymistapoja. Nämä teollisuudenalat edistävät aktiivisesti tätä suuntausta lobbaamalla, rahoittamalla tutkimusta, joka kyseenalaistaa sääntelyn, sekä kehystämällä valtion toimet vapautta rajoittaviksi.

Mitä pitäisi muuttaa

Tarvitsemme keinoja suojata tutkimusnäyttö ja päätöksenteko yritysten vaikutukselta. Tupakoinnin torjunta tarjoaa mallin. Ne maat, jotka ovat ottaneet käyttöön kansainvälisen tupakkasopimuksen artiklan 5.3, ovat suojanneet päätöksenteon teollisuuden vaikutukselta, toteuttaneet enemmän näyttöön perustuvia politiikkatoimia ja saavuttaneet alhaisemmat tupakointitasot. Tämä suoja tulisi ulottaa kaikkiin yrityksiin, joiden tuotteet heikentävät terveyttämme ja vahingoittavat planeettaamme. Kansalaisraadit ja muut deliberatiivisen demokratian muodot, joissa kansalaiset työskentelevät yhdessä paikallis- tai kansallishallinnon kanssa, ovat myös lupaavia sekä kansalaisten vaikutusvallan että tutkimusnäytön vaikutuksen lisäämisessä.

Käytännön suosituksia

Terveydenhuollon ammattilaisille

1. Aloita ympäristöstä, ei koulutuksesta. Työskennellessäsi asiakkaiden tai potilaiden kanssa tunnista ympäristövihjeet, jotka laukaisevat ei-toivotun käyttäytymisen. Sen sijaan, että keskittyisit pelkästään motivaatioon tai tietoon, auta ihmisiä muokkaamaan lähiympäristöään. Esimerkiksi: pidä hedelmät näkyvillä ja prosessoidut välipalat poissa näkyvistä; säilytä polkupyörä käytävällä kellarin sijaan; käytä pienempiä lautasia ja laseja.

2. Vaikuta työpaikan muutoksiin. Tee yhteistyötä organisaatiosi kanssa lisätäksesi terveellisempien vaihtoehtojen saatavuutta ja alentaaksesi niiden hintaa ruokaloissa. Yksinkertaiset muutokset, kuten kasvipohjaisten aterioiden asettaminen oletusvaihtoehdoksi, josta voi helposti kieltäytyä, voivat merkittävästi ohjata käyttäytymistä.

Kansanterveydestä päättäville

3. Tee näkymätön näkyväksi. Hyödynnä kanaviasi viestiäksesi, miten ympäristöt muokkaavat käyttäytymistä. Haasta vallitseva ajatus siitä, että käyttäytymisen muutos on ensisijaisesti yksilön tahdonvoimaa tai tietoa koskeva kysymys. Tutkimusnäyttö osoittaa, että kyse on ennen kaikkea kontekstien muuttamisesta, ei pelkästään ajattelutapojen.

4. Osallista päättäjiä. Tunnista näyttöön ja politiikkaan liittyvät aukot paikallisella ja kansallisella tasolla. Kirjoita päättäjille konkreettisia, tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia. Monet ovat vastaanottavaisia asiantuntijatiedolle, erityisesti silloin kun siihen sisältyy käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi kirjeeni Ison-Britannian terveysministerille johti tutkimusnäytön koontiin siitä, miten käyttäytymisen muutoksella voidaan lisätä terveitä elinvuosia.

5. Rakenna koalitioita sääntelyn puolesta. Tee yhteistyötä organisaatioiden kanssa, jotka ajavat näyttöön perustuvia politiikkatoimia tupakan, alkoholin, ruoan ja liikenteen osalta. Yhteinen vaikuttamistyö on keskeistä teollisuuden vaikutusvallan vastustamisessa. Etsi mahdollisuuksia tuottaa tutkimusnäytön koonteja, jotka tukevat vahvempaa sääntelyä – samaan tapaan kuin tupakoinnin torjunta on onnistunut asiantuntijoiden koordinoidun vaikuttamisen kautta.

Suomentanut: Eleonoora Hintsa