Kirjoittanut Aïna Chalabaev, Grenoble Alpes -yliopisto, Ranska
Kuten aiemmassa kirjoituksessa todettiin, säännöllisen liikunnan terveyshyödyt ovat hyvin tunnettuja yli 65-vuotiaille. Maailman terveysjärjestö (WHO) on antanut selkeät suositukset liikunnan määrästä ja tyypistä, jotka edistävät terveyttä. Tästä huolimatta ikääntyneet ihmiset ovat edelleen yksi vähiten liikkuvista väestöryhmistä maailmanlaajuisesti.
Yksilöllisten ratkaisujen tarve
Pelkkä tietoisuuden lisääminen liikunnan hyödyistä ei riitä – tarvitaan toimia, jotka auttavat muuttamaan aikomukset konkreettisiksi teoiksi. Terveyspsykologian tutkijat ovat kehittäneet useita teoreettisiin malleihin perustuvia menetelmiä terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Monet nuorille aikuisille toimivat menetelmät eivät kuitenkaan toimi vanhemmilla aikuisilla – ja voivat jopa olla haitallisia – mikä korostaa yksilöllisten lähestymistapojen tarvetta.
Ikäsyrjintä: näkymätön este liikunnalle
Ikäsyrjintä on ikääntyneille erityinen este. Se sisältää stereotypioita (uskomuksia), ennakkoluuloja (tunteita) ja/tai syrjintää (käyttäytymistä). Vaikka stereotypiat voivat olla positiivisia, ne ovat kuitenkin usein negatiivisia – ja tämä suuntaus on voimistunut 1900-luvun aikana. Nämä uskomukset johtavat syrjintään: noin 35 % yli 65-vuotiaista kertoo kokeneensa syrjintää arjessaan, ja yksi 17:stä yli 50-vuotiaasta on kohdannut syrjintää terveydenhuollossa.
Terveydenhuollon ammattilaiset saavat usein koulutusta ikääntymisestä sairauden ja rappeutumisen näkökulmasta. Tämä, yhdistettynä päivittäiseen vuorovaikutukseen heikkokuntoisten vanhusten kanssa, voi vahvistaa ikäsyrjiviä asenteita. Tämän torjumiseksi interventiotutkimuksissa esitetään vastakkaisia stereotypioita (esimerkiksi tietoa siitä, kuinka moni ikääntynyt osallistuu vapaaehtoistyöhön, käy töissä tai oppii uusia taitoja). Lisäksi niiden kautta edistetään sukupolvien välistä vuorovaikutusta sekä muokataan näkemyksiä – merkityksellisiä kohtaamisia eri-ikäisten ihmisten välillä, erityisesti nuorten ja vanhojen.
Ikääntyneet eivät ainoastaan joudu syrjityiksi, vaan voivat myös sisäistää ikästereotypiat. Becca Levyn tutkimusryhmä on esittänyt mallin, jossa nuorena opitut stereotypiat vaikuttavat vanhempien ihmisten minäkuvaan, terveyteen ja elinikään. Esimerkiksi nuoret aikuiset, joilla on negatiivisia käsityksiä ikääntymisestä, ovat 30 vuotta myöhemmin alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille. Näkemykset ikääntymisestä ovatkin avainasemassa ja ne vaikuttavat erityisesti terveyskäyttäytymiseen: ne, joilla on positiivinen asenne omaan ikääntymiseensä, pysyvät todennäköisemmin aktiivisina ja omaksuvat terveellisiä elämäntapoja.
Toimenpiteitä ikäsyrjinnän ja sen vaikutusten torjumiseksi
Useat tutkimukset ovat testanneet keinoja edistää positiivista minäkuvaa ikääntymisestä, erityisesti liikunnan yhteydessä. Esimerkiksi Beyer ym. (2019) toteuttivat satunnaistutkimuksen 84 heikkokuntoisella, passiivisella ikääntyneellä (keski-ikä noin 77 vuotta). Toinen ryhmä sai tavanomaista sovellettua liikuntaa (APA), ja toinen ryhmä sai APA:n lisäksi minäkuvamoduulin. Tämä moduuli sisälsi neljä 12 viikon aikana toteutettua istuntoa, joissa haastettiin stereotypioita, opittiin ikääntymisestä ja muutettiin negatiivisia käsityksiä. Interventioryhmä raportoi positiivisempia käsityksiä ikääntymisestä ja parempaa mielenterveyttä.
Kokeelliset tutkimukset ovat tunnistaneet vielä hienovaraisempia stereotypioiden vaikutuksia. Ne osoittavat, että altistuminen negatiivisille stereotypioille kliinisten testien aikana heikentää suoritusta muistia tai puristusvoimaa mittaavissa tehtävissä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että “ikääntyneen henkilön” identiteetin aktivoiminen vähensi puristusvoimaa lähes 50 %. Tämä aktivointi voi tapahtua huomaamatta – esimerkiksi nuoren terveydenhuollon ammattilaisen kanssa asioidessa, iän ilmoittamisessa ennen testiä tai kertomalla, että testi mittaa ikään liittyviä kykyjä. Terveydenhuollon ammattilaisten haasteena onkin luoda kliininen ympäristö, jossa ei ole ikäsyrjiviä vihjeitä – esimerkiksi välttämällä iän kysymistä juuri ennen testiä.
Ikäsyrjinnän torjuminen vaatii monipuolisia toimia: tietoisuuden lisäämistä ja yhteiskunnallisten käsitysten muuttamista, sekä ikääntyneiden voimaannuttamista muuttamaan omaa käsitystään ikääntymisestä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia interventioita.
Käytännön suosituksia mm. terveydenhuollon ammattilaisille
- Pohdi aktiivisesti omia oletuksiasi ikääntyneistä ja pidä tietosi ajan tasalla, jotta muodostat puolueettoman käsityksen.
- Mieti, miten voit sisällyttää positiivisia viestejä ikääntymisestä vastaanottotilanteisiin – korosta, että ikääntyneet voivat edelleen vahvistua ja oppia uusia taitoja.
- Kerro, miten positiiviset käsitykset ikääntymisestä tukevat pitkäaikaista aktiivisuutta ja terveyttä.
- Vältä negatiivisia ikävihjeitä, kuten testin kuvaamista “ikäherkäksi” tai vertailua nuorempiin.
- Kannusta ikääntyneitä osallistumaan sukupolvien välisiin ohjelmiin, joissa nuoret ja vanhat työskentelevät yhdessä samoissa tehtävissä.
Käännös: [Eeva Kettunen]
