Dawn Holford, Bristolin yliopisto, Iso-Britannia; Linda Karlsson, Turun yliopisto, Suomi; Frederike Taubert, Erfurtin yliopisto, Saksa; Emma C. Anderson, Bristolin yliopisto, Iso-Britannia; Virginia C. Gould, Bristolin yliopisto, Iso-Britannia
Rokotteisiin liittyvien väärinkäsitysten oikaiseminen
Rokottaminen on yksi kansanterveyden menestyksekkäimmistä keinoista – on arvioitu, että rokotteet pelastavat kuusi ihmishenkeä joka minuutti. Rokotteisiin on kuitenkin kohdistunut julkista vastustusta, ja sitkeä disinformaatio heikentää luottamusta rokottamiseen, mikä haastaa rokotustehtävissä toimivia terveydenhuollon ammattilaisia. Miten terveydenhuollon työntekijät pysyvät perässä rokotteista leviävien väärien väitteiden tulvassa? Mitä he voivat sanoa potilaille, jotka käyttävät näitä väitteitä syynä olla rokottamatta itseään tai lapsiaan?
Vaikka voi tuntua houkuttelevalta vastata faktoilla, rokotteisiin liittyvien väärinkäsitysten oikaiseminen – joita usein ruokkii väärä informaatio – ei saavuteta pelkästään lisätiedon jakamisella. Otetaan esimerkiksi kauan sitten kumottu myytti rokotteiden ja autismin yhteydestä: vuosikymmenten tutkimuksesta ja laajasta näytöstä huolimatta, ettei yhteyttä ole, terveydenhuollon työntekijät kohtaavat edelleen tämän huolen vanhempien keskuudessa. Tällaiset myytit ovat “sitkeitä”, koska ne vetoavat ihmisten pelkoihin ja käyttävät vahvoja kertomuksia, jotka vaikuttavat ensi silmäyksellä loogisilta. Niitä voidaan myös käyttää poliittisiin tarkoituksiin, jotta ne pysyvät julkisessa keskustelussa.
Mitä terveydenhuollon työntekijä voi sanoa henkilölle, joka uskoo rokotemyytteihin? Kaikki alkaa ymmärtämisestä, mikä motivoi henkilön uskomuksia. Kuvitellaan kaksi vanhempaa, Tina ja Tom. Molemmat ovat huolissaan siitä, etteivät heidän lastensa immuunijärjestelmät kestä kaikkia suositeltuja rokotteita. Tämä on yleinen väärinkäsitys: todellisuudessa rokotteet sisältävät vain hyvin pienen annoksen verrattuna oikeaan tautiin. Tomia motivoi pelko haittavaikutuksista, joita jokainen rokote voisi aiheuttaa. Tina taas suosii ajatusta, että lapsella olisi vahva “luonnollinen” vastustuskyky. Näitä syvempiä huolenaiheita kutsutaan psykologiassa “asenteiden juuriksi”, ja ne voivat saada ihmiset pitämään kiinni väärinkäsityksistä, vaikka heille tarjottaisiin faktoja.
Luontainen reaktiomme on usein oikaista väärinkäsitykset suoraan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kun ensin validoimme ihmisten asenteiden juuret, he ovat vastaanottavaisempia rokotemyyttien korjaamiselle, mikä voi lisätä rokotusten hyväksyntää. Tomille voimme esimerkiksi ensin vakuuttaa, että on normaalia haluta suojella lastaan. Tinalle taas voi olla parempi aloittaa toteamalla, että on yleensä hyvä välttää tarpeetonta lääkitystä. Kun yhteys ja luottamus on luotu, voimme jatkaa väärinkäsitysten oikaisemista ja jakaa tietoa rokottamisesta.
Miten voimme valmistaa terveydenhuollon työntekijöitä rokotekeskusteluihin?
Paras tapa käsitellä rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä on räätälöidyt, vuorovaikutteiset lähestymistavat. Kun ihmiset voivat keskustella luotettavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, tämä voi olla erittäin tehokasta rokotuskattavuuden lisäämisessä. Esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Empaattinen oikaisukeskustelu. Se on nelivaiheinen malli rokotekeskustelujen jäsentämiseen käyttäen tutkittuja menetelmiä luottamuksen rakentamiseen ja väärinkäsitysten käsittelyyn kunnioittaen ihmisten asenteiden juuria. Sen on kehittänyt JITSUVAX-projekti, ja se pohjautuu muihin vuorovaikutteisiin menetelmiin, kuten motivoivaan haastatteluun.
Kunnioittavan vuoropuhelun käyminen rokottamisesta ei kuitenkaan ole aina helppoa. Terveydenhuollon työntekijät voivat pelätä konfliktin syntymistä keskustelun aikana. Moni ei saa koulutusta, joka valmistaisi heidät tällaisiin keskusteluihin. Missä koulutusta tai ohjeistusta annetaan, se perustuu usein tiedon jakamiseen – mikä voi olla jopa haitallista. JITSUVAX-projekti haastatteli terveydenhuollon työntekijöitä, jotka kuvasivat tarvitsevansa konkreettista tukea ja strategioita rokotemyytteihin vastaamiseen.
JITSUVAX-projekti kehitti työkaluja, jotka tukevat terveydenhuollon työntekijöitä Empaattisen oikaisukeskustelun käytössä:
- Verkkosisältöä, joka auttaa ymmärtämään 11 asenteiden juurta rokotemyytin taustalla.
- Ohjeita Empaattisen oikaisukeskustelun käyttöön rokotekeskustelujen parantamiseksi.
- Koulutusta Empaattisen oikaisukeskustelun menetelmiin.
Olemme järjestäneet työpajoja eri puolilla Eurooppaa, ja osallistujat raportoivat merkittävistä ja pysyvistä parannuksista taidoissaan ja itsevarmuudessaan rokotekeskusteluissa. Romaniassa koulutetut terveydenhuollon työntekijät saivat enemmän rokotusaikoja varattua konsultaatioiden jälkeen verrattuna kouluttamattomiin työntekijöihin. Kokemuksemme tukee Maailman terveysjärjestön havaintoja siitä, että viestintätaitojen koulutus terveydenhuollon työntekijöille lisää heidän itsevarmuuttaan rokotekeskusteluissa ja on kannattava investointi.
Käytännön suositukset
Terveydenhuollon ammattilaisille:
- Sinulla on ainutlaatuinen asema luotettavana lääketieteellisen tiedon lähteenä. Ymmärrä, että keskustelusi voivat ratkaisevasti vaikuttaa potilaiden rokotuspäätöksiin.
- Potilaiden asenteiden juurien ymmärtäminen voi auttaa keskustelussa. Voit ajatella tätä tilanteen “diagnosointina”, jotta tiedät, miten lähestyä huolta. Tekniikoita tähän ovat avoimet kysymykset (esim. “Mikä tieto tukisi päätöstäsi?”) suljettujen sijaan (“Voinko antaa sinulle tietoa?”) sekä aktiivinen kuuntelu.
- On olemassa tehokkaita, tutkittuja tapoja oikaista rokotemyyttejä säilyttäen hyvä vuorovaikutus. Hanki koulutusta näihin menetelmiin, jotta vahvistat itsevarmuuttasi ja taitojasi rokotekeskusteluissa.
- Saatat olla huolissasi siitä, että vuoropuhelu vie enemmän aikaa kuin sinulla on vastaanotolla. Menetelmät kuten Empaattinen oikaisukeskustelu tarjoavat tekniikoita keskustelun tehostamiseen, vaikka aikaa olisi vain muutama minuutti. On parempi rakentaa luottamusta ja pohjaa tuleville keskusteluille kuin antaa tietoa, jota ei oteta vastaan.
- Harjoittele oppimiasi viestintätaitoja – ne paranevat käytön myötä.
Käännös: [Eeva Kettunen]
