Tervetuloa!
COVID-19 aiheuttaa edelleen merkittävän riskin ikääntyneille ja kroonisia sairauksia sairastaville. Ajoissa tehty tunnistaminen, diagnoosi ja hoito voivat parantaa potilaan hoitotuloksia huomattavasti. Silti monet hoidon kriteerit täyttävät potilaat jäävät edelleen vaille varhaista hoitoa.
Tämä maksuton, omaan tahtiin suoritettava kurssi on suunniteltu kiireisille terveydenhuollon ammattilaisille. Viisi lyhyttä moduulia (kestoltaan 10–15 minuuttia) tarjoavat käyttöösi käytännöllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia strategioita vakavan COVID-19-infektion riskiryhmään kuuluvien potilaiden hoidon parantamiseksi.
Kurssin on kehittänyt kansainvälinen tiimi, johon kuuluu lääkäreitä, käyttäytymistieteilijöitä ja tutkijoita. Koulutuksessa yhdistyvät uusin kliininen näyttö ja käyttäytymistieteen työkalut. Niiden avulla edistetään tehokasta viestintää, tuetaan potilasta, jolla on hoitoon kohdistuvaa epäilyä, ja tarjotaan kulttuurisesti huomioivaa, potilaskeskeistä hoitoa.
Ennen kuin aloitat, täytä lyhyt alkukysely alla olevasta painikkeesta. Pyydämme sinua myös täyttämään loppukyselyn kaikkien viiden moduulin suorittamisen jälkeen, koska se auttaa meitä arvioimaan kurssia ja parantamaan tulevia koulutuksia. Sen jälkeen voit ladata todistuksesi kurssin suorittamisesta. Kumpikin kysely vie vain muutaman minuutin.
Jokainen moduuli sisältää käytännön esimerkkejä ja ladattavia materiaaleja, jotka tukevat oppimista ja asioiden viemistä käytännön työhön.
Miksi tämä koulutus kannattaa suorittaa?
Tämä kurssi antaa terveydenhuollon ammattilaisille käytännön taitoja, joita voi hyödyntää koronan lisäksi laajasti myös muiden sairauksien ja riskiryhmien hoidossa.
1. Riskinarviointi ja varhainen hoito
Opi tunnistamaan riskiryhmäläiset, hoidon kriteerien täyttyminen ja priorisoimaan ajoissa tehty hoito.
Nämä taidot ovat suoraan sovellettavissa muihin tartuntatauteihin (esim. influenssa, RSV) ja kroonisiin sairauksiin, joissa varhainen havaitseminen parantaa hoitotuloksia.
2. Käyttäytymistiede ja potilaan osallistaminen
Hyödynnä käyttäytymisemuutostekniikoita, kun kohtaat potilaan epäröintiä, väärinkäsityksiä tai huonoa hoitoon sitoutumista.
Kehitä kulttuurisesti ja kielellisesti huomioivaa viestintää, josta on hyötyä kaikissa potilaskohtaamisissa.
3. Kliinisen päätöksenteon viitekehykset
Kehitä potilastapausten avulla kykyäsi tehdä jäsenneltyjä ja hoitosuositusten mukaisia päätöksiä ja perustella ne selkeästi .
Nämä toimintatavat ovat siirrettävissä muiden sairauksien, kuten eteisvärinän, diabeteksen ja keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaiheiden hoitoon.
4. Digitaalinen toteutus ja pienoismoduulit
Moduulipohjainen, omaan tahtiin suoritettava formaatti, potilastapauksia ja käytännön työkaluja. Mukautettavissa muihin sairauksiin tai ammatillisen kehittymisen hankkeisiin.
5. Oppimisen arviointi ja oman työn reflektointi
Ennen koulutusta ja sen jälkeen tehtävät arvioinnit tukevat itsereflektiota ja jatkuvaa oppimista. Niitä voidaan soveltaa mihin tahansa kliiniseen aiheeseen tai koulutusohjelmaan.
Moduulit
Jäävätkö korkean riskin COVID-19-potilaat tunnistamatta? Kuinka parantaa riskipotilaiden varhaista tunnistamista käytännössä
Kirjoittajat: Astin Sokang, Universitas Kristen Krida Wacana, Indonesia; Triana Kesuma Dewi, Universitas Airlangga, Indonesia; Yuhang Zhu, Shandongin toinen lääketieteellinen yliopisto, Kiina; Gill ten Hoor, Maastrichtin yliopisto, Alankomaat Monille aikuisille…
Nopea toiminta parantaa ennustetta – miksi riskipotilaiden varhainen koronavirushoito on tärkeää?
Kirjoittajat: İrem Berna Güvenç Erdoğan, Lähi-idän teknillinen yliopisto, Turkki; Iga Palacz-Poborczyk, SWPS-yliopisto, Puola; Olga Perski, Tukholman yliopisto, Ruotsi; Sheson Tiwari, Psyfolks Education, Intia; Belgin Ünal, Michiganin yliopisto, Yhdysvallat…
Kuinka käyttäytymisenmuutostiedettä voi käyttää riskiryhmien koronakomplikaatioiden ehkäisyyn
Kirjoittajat: David Simons, Pennsylvania State University; Ayşegül Bakır, Hacettepe University, Turkki; Johanna Nurmi, Helsingin yliopisto, Suomi Tyypillisesti COVID-19:sta puhutaan menneessä aikamuodossa ja pelkästään hengitystieinfektiona. Mutta korkean riskin…
Elämä COVID-19-infektion jälkeen: Pitkäaikaisten terveysvaikutusten hallinta
Kirjoittajat: Dominika Kwasnicka (Melbournen yliopisto, Australia) ja Rizmina Rilwan (itsenäinen tutkija, Sri Lanka) Koronan akuuttivaiheen jälkeen: Mitä opimme edelleen Vaikka maailmanlaajuinen huomio keskittyi koronainfektion akuuttiin vaiheeseen, koronan…
Käyttäytymistiede koronan hoidossa: Riskiryhmien diagnosointi ja hoito
Kirjoittajat: Tracy Epton (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia), Lisa Marie Warner (MSB Medical School Berliini, Saksa) ja Aleksandra Lazic (itsenäinen tutkija, Belgrad, Serbia) Riskiryhmään kuuluvien potilaiden hoitaminen koronatilanteessa voi tuntua siltä kuin…