Kirjoittanut Katarzyna Cantarero, SWPS University, Puola

Koettu hyvinvointi riippuu synnynnäisistä ominaisuuksista, elämän tapahtumista ja – onneksi – omista tietoisista teoista. Monet tutkijat ovat selvittäneet, mikä vahvistaa ihmisen psyykkistä toimintakykyä. Lyhyet arviointi-interventiot (engl. appraisal/affirmation intervention) ovat yksi tapa edistää hyvinvointia.

Tutkimusten mukaan lyhyillä kirjoitustehtävillä, kuten kiitollisuuslistoilla tai -kirjeillä, voidaan edistää psyykkistä hyvinvointia. Laajassa useiden tutkimusryhmien yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa tutkijat 87 maasta osoittivat, että yksinkertaisilla uudelleenarviointi-interventioilla (eli muuttamalla johonkin tilanteeseen liittyviä tuntemuksia tai keskittymällä tilanteen hyviin puoliin) onnistuttiin lisäämään myönteisiä tunteita koronaviruspandemian aikana. Stressaavan tilanteen uudelleen arvioinnista voi olla hyötyä. Näiden arviointitehtävien aikana ihmiset keksivät myönteisiä näkökulmia kohtaamansa tilanteeseen.

Koettua hyvinvointia voi parantaa kiinnittämällä huomion psykologisiin tarpeisiin

Pandemian aikana ryhmämme tutki, voidaanko lyhyiden netti-interventioiden avulla parantaa koettua hyvinvointia. Keskityimme psykologisia perustarpeita (omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus) uhkaaviin haasteisiin, joita ihmiset saattoivat kohdata pandemian aikana. Omaehtoisuuden tarve liittyy vapauden ja valinnanmahdollisuuksien kokemukseen, ja kyvykkyyden tarve liittyy kokemukseen, että omien tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Yhteenkuuluvuuden tarve taas liittyy läheisten kanssa koettuun yhteyden tunteeseen. Itsemääräämisteorian (engl. self-determination theory, SDT) mukaan näiden psykologisten perustarpeiden täyttyminen on olennaista ihmisen toimintakyvyn kannalta. Tutkimuksessamme ihmiset, jotka kokivat psykologisten perustarpeidensa täyttyvän, kokivat myös mielenterveytensä paremmaksi.

Seurantatutkimuksessa pyysimme osallistujia kirjoittamaan tilanteesta, jossa he olivat arkielämään kohdistuneista koronarajoituksista huolimatta tunteneet omaehtoisuutta, kyvykkyyttä ja/tai yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Tämä lyhyt interventio lisäsi mielen hyvinvointia, koska se vahvisti yhteenkuuluvuuden kokemusta ja madalsi koettua stressitasoa kontrolliryhmään verrattuna. Tällaiset lyhyet ja yksinkertaiset nettitehtävät saattavat siis auttaa ihmisiä voimaan paremmin, mutta emme vielä tiedä, kuinka pitkäkestoisia nämä vaikutukset ovat.

Työn merkityksellisyyden ja työhön sitoutumisen vahvistaminen

Toisessa tutkimuksessa ryhmämme selvitti, voisiko samanlaisilla lyhyillä netti-interventioilla lisätä työhyvinvointia. Meitä kiinnostivat erityisesti työhön sitoutuminen ja työn merkityksellisyys. Työhön sitoutumisella tarkoitetaan usein työhön liittyviä omistautumisen, uppoutumisen ja tarmokkuuden kokemuksia. Korkeasta työhön sitoutumisen asteesta on hyötyä sekä yksilöille että organisaatioille (mm. parempi suoriutuminen, työtyytyväisyys ja vähäisempi masennusoireilu). Myös työn merkityksellisyys on liitetty monenlaisiin psyykkisiin hyötyihin, myös työn ulkopuolella (mm. vähäisempi ahdistuneisuus, parempi hyvinvointi).

Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu useita työn merkityksellisyyden lähteitä (mm. yhteisen hyvän puolesta toimiminen, muiden auttaminen, itsensä kehittäminen ja taloudellinen tuotto). Oletimme, että nämä voi jakaa itseä kohti suuntautuviin ja muita kohti suuntautuviin merkityksen lähteisiin. Kokeilimme, voisiko itseä tai muita kohti suuntautuvia merkityksen lähteitä uudelleen arvioiva merkitysinterventio vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja työhön sitoutumista. Ensinnäkin huomasimme, että kun työntekijöitä pyydettiin kirjoittamaan siitä, miksi he kokivat työnsä merkitykselliseksi, kirjoittaminen lisäsi hetkellisesti kokemusta työn merkityksellisyydestä ja työhön sitoutumista verrattuna kontrollitilanteeseen (jossa työntekijät kirjoittivat työvälineistään). Seuraavassa kokeessa pyysimme työntekijöitä kirjoittamaan joko yhteisen hyvän eteen toimimisesta tai oman uransa edistämisestä työn merkityksellisyyden lähteenä (kontrolliryhmä kuvaili työvälineitään). Havaitsimme, että kun kirjoittaa oman työn hyödyistä muille, merkityksellisyys ja sen seurauksena työhön sitoutuminen vahvistuvat.

Lyhyet uudelleenarviointia hyödyntävät interventiot ovat siis lupaava itseapu- tai interventiokeino psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen ainakin lyhyellä aikavälillä. Kun ihmiset tuottavat esimerkit itse, interventiosta tulee yksilöllisesti räätälöity, mikä saattaa lisätä sen tehoa. Jos pyrit parantamaan asiakkaidesi psyykkistä hyvinvointia tai lisäämään heidän merkityksellisyyden ja sitoutumisen kokemuksiaan työssä, voit harkita alla olevien kirjoitustehtävien käyttöä.

Suosituksia käytäntöön

• Psyykkistä hyvinvointia voi parantaa ja stressiä vähentää pyytämällä asiakasta kirjoittamaan tilanteesta, jossa hän koki jotain seuraavista:
  • Omaehtoisuus, eli tunne valinnan mahdollisuudesta ja vapaudesta omissa tekemisissä
  • Kyvykkyys, eli tunne siitä, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa
  • Yhteenkuuluvuus muiden kanssa, jotka välittävät itsestä ja joista itse välittää
• Työpaikalla voit kehottaa asiakasta kirjoittamaan ylös syitä, miksi hänen työnsä on merkityksellistä. Voit myös neuvoa häntä pohtimaan, miten hänen työnsä edistää yhteistä hyvää.

Suomennos: Marleena Vornanen