Erittäin lyhyet käyttäytymisenmuutosinterventiot terveydenhuollossa

Stephen Sutton, Cambridgen yliopisto, Englanti

Ison mittakaavan ongelmat vaativat ison mittakaavan ratkaisuja.”Neljä suurta” terveyskäyttäytymistä (liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen ruuan- ja alkoholinkulutus) tarvitsevat helposti levitettäviä interventioita, jotka tavoittavat isoja ihmismääriä ja saavuttavat merkittäviä vaikutuksia julkiseen terveyteen. Lupaava ratkaisu ovat terveydenhuoltohenkilökunnan käyttämät lyhyet interventiot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa National Institute for Health and Care Excellence suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisia tekemään räätälöityä ja lyhyttä liikuntaneuvontaa liikkumattomille aikuisille ja palaamaan tähän seuraavilla vastaanotoilla.

Lyhyiden interventioiden vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä. Ongelma kirjallisuuden tulkitsemiselle on, että lyhyelle neuvonnalle ja lyhyille interventioille on useita erilaisia määritelmiä. Eräs katsaus määrittelee lyhyen neuvonnan ”Alle 30 minuutin kesto tai kertasessio (myöhemmät yhteydenotot saavat olla ainoastaan tutkimustarkoituksiin)”.

Monet tällaiset lyhyet interventiot ovat liian pitkiä sisällytettäväksi perusterveydenhuollon tarkastuksiin. Työssämme olemme siksi keskittyneet kehittämään ja arvioimaan erittäin lyhyitä interventoita, jotka määritellään yhdeksi, alle viisi minuuttia kestäväksi sessioksi. Näitä erittäin lyhyitä interventioita voitaisiin käyttää erilaisissa terveydenhuollon tilanteissa, mutta me kehitimme omamme Englannin julkisen terveydenhuollon terveystarkastusohjelmaa varten (National Health Service (NHS) Health Check Programme).

Tässä ohjelmassa kaikki 40-74 -vuotiaat aikuiset, jotka eivät ole tautirekisterissä (disease register) kutsutaan valtimotautitarkastukseen (vascular health check) viiden vuoden välein. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tekevät suurimman osan tarkastuksista perusterveydenhuollon piirissä. Ne ovat ihanteellinen tilaisuus toteuttaa erittäin lyhyt interventio jopa miljoonille ihmisille.

Interventioiden kehittämisessä käytimme iteratiivista lähestymistapaa, joka yhdisti tieteellistä näyttöä sekä asiantuntemusta useista lähteistä, mukaan lukien systemaattiset katsaukset, sidosryhmien kuulemisen, laadullista tutkimusta, kustannusten ennakkoarviointia ja kehittäjätiimin keskinäiset keskustelut. Täsmensimme erittäin lyhyiden interventioiden sisällöt käyttäytymisenmuutostekniikoilla. Esimerkiksi askelmittarin käyttöön perustuvat erittäin lyhyet interventiot sisälsivät yhdeksän eri käyttäytymisenmuutostekniikkaa mukaanlukien käyttäytymistavoitteen asettaminen, toiminnan suunnittelu ja käyttäytymisen omaseuranta.

Nämä toteutettiin antamalla osallistujalle askelmittari ja askeltaulukko ohjeistaen: ”Joka viikko voit asettaa itsellesi tavoitteen, esimerkiksi 6000 askelta, ja sitten päivittäin voit kirjata ylös, kuinka monta askelta kävelit ja saavutitko tavoitteesi”. Kehitimme myös kolmetuntisen koulutuksen ja kirjalliset ohjeet terveydenhuoltohenkilökunnalle.

Tällaiset käyttäytymisenmuutostekniikkapohjaiset erittäin lyhyet interventiot tulisi erottaa pelkästä neuvonannosta. Neuvonta sisältää yleensä vaatimuksia muuttua ja tietoa liikkumattomuuden haitoista tai liikkumisen hyödyistä. Vaikka nämä ovat tärkeitä, voi olla hyödyllistä sisällyttää mukaan sellaisia tekniikoita kuin tavoitteen asettaminen ja omaseuranta, jotka helpottavat ihmisiä muuttamaan omaa käyttäytymistään.

Osoitimme, että on mahdollista sisällyttää erittäin lyhyitä interventioita terveystarkastuksiin, ja että ne ovat hyväksyttäviä terveydenhuoltohenkilökunnalle ja potilaille. Alustavat löydöksemme interventioiden vaikuttavuudesta ovat varsin lupaavia. Askelmittariin perustuva erittäin lyhyt interventio oli 73% todennäköisyydellä vaikuttava (lisäämään liikkumista verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut interventiota), kun liikunta mitattiin objektiivisesti, liikemittaria (kiihtyvyysanturi) käyttäen. Suuremmassa kenttäkokeessa (1007 osallistujaa) tällä erittäin lyhyellä interventiolla oli kuitenkin vain pieni positiivinen vaikutus, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevä, kolme kuukautta myöhemmin objektiivisesti mitattuun aktiivisuuteen. Joka tapauksessa taloudellinen arviointi osoitti, että 60% todennäköisyydellä interventio on kustannusvaikuttava pitkän ajan kuluessa verrattuna pelkkään terveystarkastukseen. Erittäin lyhyen intervention toteuttaminen saattaa siis olla tyhjää parempi.

Voi olla mahdollista parantaa erittäin lyhyiden interventioiden vaikuttavuutta sisällyttämällä useampia interventioelementtejä. Haaste on tehdä tämä lisäämättä intervention kustannuksia. Yksi tapa tehdä tämä on yhdistää erittäin lyhyet terveysammattilaisen henkilökohtaisesti toteuttamat interventiot ”digitaaliseen” interventioon, joka tarjoaa potilaalle jatkuvaa tukea käyttäytymisen muutokseen. Yhdistelmä kasvokkaisia ja digitaalisia elementtejä saattaa olla tehokkaampi kuin kumpikaan yksinään. Olemme käyttäneet tätä interventiomallia työssämme lisätäksemme tupakoinnin lopettamisessa onnistuneiden määrää perusterveydenhuollon puitteissa. Tässä interventiossa digitaalinen elementti sisältää 90-päiväisen ohjelman räätälöityjä tekstiviestejä, jotka lähetetään tupakoivan henkilön kännykkään.

Suosituksia

  • On tieteellistä näyttöä, että lyhyet interventiot muuttavat käyttäytymistä kuten tupakointi tai liikunta. Monet näistä interventioista ovat kuitenkin liian pitkiä sisällytettäväksi rutiinivastaanottoihin potilaiden kanssa.
  • Harkitse käyttäväsi sen sijaan erittäin lyhyitä interventioita, joiden on määritelty kestävän enintään viisi minuuttia.
  • Pelkän neuvonannon sijaan harkitse yhden tai useamman käyttäytymismuutostekniikan sisällyttämistä erittäin lyhyeen interventioon. Esimerkiksi voi olla hyödyllistä pyytää potilasta tarkkailemaan omaa käyttäytymistään tai tekemään yksityiskohtainen toimintasuunnitelma kirjoittamalla milloin, missä ja kuinka he lisäävät liikkumistaan tai välttävät houkuttelevia välipaloja.
  • Osoita potilaille hyödyllisiä resursseja (esim. älypuhelinsovellus tai paikallinen kävelyryhmä). Tämä vie vain hetken ja voi parantaa intervention vaikutusta. Seurantatapaamisten järjestäminen voi myös olla hyödyllistä.
  • Hyödynnä jokainen tapaaminen. Joka kerta kun näet potilaan sinulla on mahdollisuus ottaa käyttäytymisen muutos puheeksi. Kun monet terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät erittäin lyhyitä interventioita useille potilaille, vaikutus julkiseen terveyteen voi olla merkittävä.

Käännös: Johanna Nurmi