Motivation, Self-efficacy

Pystyvyyden kokemus: Uskomus, jonka voimalla ihmiset muuttavat elintapojaan

Kirjoittanut Ralf Schwarzer, Freie Universität Berlin, Saksa ja SWPS University of Social Sciences and Humanities, Puola

Käyttäytymisen muutos on usein toivottavaa mutta vaikeaa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen, terveellinen syöminen ja säännöllisen liikunnan ylläpitäminen vaativat motivaatiota, vaivannäköä ja sinnikkyyttä. Käyttäytymisen muutoksessa vaikuttavat monet psykologiset tekijät, mutta niistä yksi tärkeimmistä on pystyvyyden kokemus.

(more…)

Social Support

Tarinoita hoivaamisesta

Kirjoittanut Irina Todorova, Health Psychology Research Center, Sofia, Bulgaria

Huolehtiminen ikääntyvistä ja kenties terveydeltään heikoista läheisistä voi olla pulmallinen ja hämmentävä kokemus – yhtä aikaa palkitseva ja turhauttava. Lääketiede edistää pitkää elinikää ja terveempiä elinvuosia ja voi joissain tapauksissa hidastaa ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten kykyjen heikkenemistä. Iäkkäistä perheenjäsenistä huolehtimisen tavat sekä ikääntymisen, dementian ja hoivan merkitykset vaihtelevat eri kulttuureissa. Useimmat ikääntyvät kotonaan läheistensä ympäröiminä, mistä seuraa psykososiaalisia hyötyjä sekä ikääntyvälle että perheen muille sukupolville. Ikääntyvän, terveydeltään heikentyvän perheenjäsenen hoivaamiseen liittyy kuitenkin myös fyysisiä ponnistuksia, psykologista kuormitusta, surua jatkuvasta menetyksestä ja mahdollisesti taloudellisia vaikeuksia.

(more…)

Goal setting, Motivation, Self-regulation

Kuinka motivoida ihmisiä liikkumaan

Keegan Knittle, Helsingin yliopisto, Suomi

Ei ole lainkaan harvinaista, että terveydenhuollossa kohdataan henkilö, joka selkeästi hyötyisi fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Fyysisestä aktiivisuudesta (tai sen puutteesta) keskusteltaessa henkilö saattaa kuitenkin todeta, ettei koe olevansa motivoitunut muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Kuinka motivoida ihmisiä edes harkitsemaan liikkumistottumusten parantamista, tai mikä parempaa, kuinka saada heidät tekemään päätös liikkumisen lisäämisestä?

(more…)

Intervention design, Interventions

Positiivisen psykologian interventiot työpaikalla

Alexandra Michel, Federal Institute for Occupational Health and Safety, Saksa ja Annekatrin Hoppe, Humboldt Universität, Saksa

Käytämme suuren osan valveillaoloajastamme töissä. Työn vaatimusten vähentäminen ja erilaisten resurssien (esim. autonomian tai sosiaalisen tuen) lisääminen edistävät työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, hyvinvointia ja terveyttä. Psykologisessa tutkimuksessa on perinteisesti kartoitettu tapoja, joilla estää työstressin haitallisia seurauksia, mutta viime vuosina tutkimuksessa on myös tarkasteltu keinoja, joilla lisätä työhyvinvointia henkilökohtaisten resurssien parantamisen kautta. Tällaiset resurssien lisäämiseen keskittyvät, positiivista psykologiaa edustavat interventiot ovat siis vielä toistaiseksi kohtalaisen uusi ilmiö työterveyspsykologian kentällä. Työpaikalla järjestettävissä positiivisen psykologian interventioissa herätellään positiivisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä, tavoitteena työntekijän resurssien lisääminen ja resurssien kulumisen estäminen. Seuraavassa esitellään kolme lähestymistapaa, joilla on mahdollista tukea työhyvinvointia työntekijän resursseja lisäämällä.

(more…)

Medication adherence

Mitä lääkkeille tapahtuu sen jälkeen, kun ne viedään kotiin?

Kerry Chamberlain, Massey University, Auckland, Uusi-Seelanti

Siitä, mitä ihmiset tekevät lääkkeilleen kotona, on yllättävän vähän tutkimustietoa. Vaikka esimerkiksi osaa lääkkeistä säännellään resepteillä, lääkkeiden hankkimisen jälkeen niiden käyttöä kotona ei valvota millään tavalla – ainoastaan oletetaan, että ne käytetään lääkemääräyksen mukaisesti. Reseptilääkkeiden lisäksi monella voi olla käytössä reseptivapaita lääkkeitä (esim. kipulääkkeet), vaihtoehtoisten hoitomuotojen tuotteita (esim. homeopaattiset valmisteet) tai muita terveysvalmisteita, joita ei lueta varsinaisiksi lääkkeiksi (esim. lisäravinteet, probiootit). Erilaisten lääkinnällisten valmisteiden saatavuudessa on myös huomattavia eroja eri maiden välillä.

(more…)

Goal setting, Planning

Millaiset tavoitteet parhaiten tukevat käyttäytymismuutosta?

Tracy Epton, University of Manchester, United Kingdom

Tavoitteenasettelu on suosittu menetelmä

 

Käyttäytymisen muuttamiseen on tarjolla useita menetelmiä (viimeisimmän listauksen mukaan jopa 93 erilaista menetelmää!). Näistä menetelmistä varsinkin tavoitteenasettelu on monille tuttu tapa käyttäytymisen muuttamiseen. Tavoitteiden asettamista ovat hyödyntäneet niin hyväntekeväisyysjärjestöt (esim. brittiläinen Alcohol Concern, joka ehdotti alkoholista pidättäytymistä tammikuun ajan), kaupalliset painonpudotusohjelmat kuin fitness-sovelluksetkin. Tuoreessa, 384 tutkimusta käsittäneessä katsauksessa tarkasteltiin tavoitteenasettelun tuloksellisuutta ja arvioitiin sitä, minkä tyyppiset tavoitteet ovat toimivia ja sopiiko tavoitteenasettelu käyttäytymismuutosmenetelmänä kaikille.

(more…)

Self-regulation

Itsesäätelyn teoria ja käytäntö: kuinka tukea asiakkaan muutostavoitteita

Stan Maes & Véronique De Gucht, Leiden University, Netherlands

Olemme viime vuosikymmeninä todistaneet ilmiön, jossa omasta terveydestä huolehtiminen ei sisällä enää ainoastaan tarjotun hoidon noudattamista, vaan meidän odotetaan myös ottavan itse aktiivisesti vastuuta terveytemme ylläpitämisestä. Itsesäätely on noussut keskeiseksi käsitteeksi kuvaamaan sitä systemaattista prosessia, jossa asetamme henkilökohtaisia terveyteen liittyviä tavoitteita ja ohjaamme käyttäytymistämme nämä tavoitteet saavuttaaksemme. Tämän kirjoituksen yhteyteen valittiin kuva omaa häntäänsä syövästä ouroboros-käärmeestä havainnollistamaan itsesäätelyä jatkuvana prosessina.

(more…)

Interventions, Social Support

Liiku töissä enemmän ja istu vähemmän – äläkä istu alas tätä lukemaan

Stuart Biddle, University of Southern Queensland, Australia

Tämä teksti on kirjoitettu ystävänpäivänä! Ystävänpäivän teemaan liittyen australialainen terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Bluearth on julkaissut humoristisia videoita, joilla rohkaistaan ihmisiä istumaan vähemmän, eli oikeastaan ”eroamaan epäterveellisestä suhteestaan tuoliin”. Videoiden taustalla on havainto siitä, että yhä useampi meistä tekee työtänsä istuen, mikä ei ole hyväksi terveydellemme. Monet ihmiset istuvat työmatkansa ajan autossa, työpisteellään suuren osan päivästä ja vielä TV:n tai tietokoneen ääressä illalla. Varsinkin työpaikka on otollinen kohde terveyskäyttäytymisen muutokselle, koska vietämme siellä niin suuren osan päivästämme. Olemme kuitenkin melko tottuneita istumaan työskennellessämme, ja niin sosiaaliset normit kuin fyysisen työympäristön piirteetkin tyypillisesti kannustavat meitä istumaan sen sijaan että liikkuisimme. Kuinka tähän saataisiin muutos?

(more…)

Automaticity, Habit

Epäterveellisten houkutusten selättäminen tahdonvoimalla – paljastus – yleensä tahdonvoima häviää taistelun

Amanda Rebar, Central Queensland University, Australia

On hyvin tunnettu tosiasia, että emme aina käyttäydy sen mukaisesti, mikä olisi parasta terveydellemme pitkällä tähtäimellä. Vaikka olemme tietoisia esimerkiksi liikunnan myönteisistä vaikutuksista fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, harva meistä liikkuu säännöllisesti. Vain noin puolet meistä päätyy tekemään todellisia muutoksia liikuntatottumuksiinsa sen jälkeen, kun päätös aloittaa liikuntaharrastus on syntynyt –  varsinaisen muutoksen todennäköisyys vastaa siis kolikon heittoa!

(more…)