Interventions, Social Support

Liiku töissä enemmän ja istu vähemmän – äläkä istu alas tätä lukemaan

Stuart Biddle, University of Southern Queensland, Australia

Tämä teksti on kirjoitettu ystävänpäivänä! Ystävänpäivän teemaan liittyen australialainen terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Bluearth on julkaissut humoristisia videoita, joilla rohkaistaan ihmisiä istumaan vähemmän, eli oikeastaan ”eroamaan epäterveellisestä suhteestaan tuoliin”. Videoiden taustalla on havainto siitä, että yhä useampi meistä tekee työtänsä istuen, mikä ei ole hyväksi terveydellemme. Monet ihmiset istuvat työmatkansa ajan autossa, työpisteellään suuren osan päivästä ja vielä TV:n tai tietokoneen ääressä illalla. Varsinkin työpaikka on otollinen kohde terveyskäyttäytymisen muutokselle, koska vietämme siellä niin suuren osan päivästämme. Olemme kuitenkin melko tottuneita istumaan työskennellessämme, ja niin sosiaaliset normit kuin fyysisen työympäristön piirteetkin tyypillisesti kannustavat meitä istumaan sen sijaan että liikkuisimme. Kuinka tähän saataisiin muutos?

(more…)

Automaticity, Habit

Epäterveellisten houkutusten selättäminen tahdonvoimalla – paljastus – yleensä tahdonvoima häviää taistelun

Amanda Rebar, Central Queensland University, Australia

On hyvin tunnettu tosiasia, että emme aina käyttäydy sen mukaisesti, mikä olisi parasta terveydellemme pitkällä tähtäimellä. Vaikka olemme tietoisia esimerkiksi liikunnan myönteisistä vaikutuksista fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, harva meistä liikkuu säännöllisesti. Vain noin puolet meistä päätyy tekemään todellisia muutoksia liikuntatottumuksiinsa sen jälkeen, kun päätös aloittaa liikuntaharrastus on syntynyt –  varsinaisen muutoksen todennäköisyys vastaa siis kolikon heittoa!

(more…)

Behavioural theory, Intervention design

Teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvien käyttäytymisen muutosinterventioiden suunnittelu Intervention Mapping -menetelmällä

Gerjo Kok, Maastricht University, the Netherlands; University of Texas at Houston, USA

 Terveyskäyttäytymisen parantamiseksi ja kansanterveyden edistämiseksi on kehitetty useita interventiota, mutta hyvin harvan intervention taustalla on sekä teoreettista että tutkittua tietoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti sitä prosessia, jonka mukaan terveyspsykologian ammattilaiset kehittävät interventioita. Tarkastelu keskittyy nostamaan esille vaiheita, joissa tämä prosessi eroaa edukseen tavanomaisista intervention kehitysprosesseista.

(more…)

Interventions, Social Support

Sosiaalinen tuki ja terveyskäyttäytyminen: kuinka muuttaa hyvää tarkoittava tuki taitavaksi tueksi?

Urte Scholz, University of Zurich & Gertraud (Turu) Stadler, University of Aberdeen

Sosiaalinen tuki näyttäisi olevan yksinomaan myönteinen asia. Mitä huonoa voi olla pienessä avussa? Siinä, että joku valmistaa sinulle terveellisiä aterioita yrittäessäsi parantaa ruokatottumuksiasi tai siinä, että joku lohduttaa sinua ollessasi allapäin, koska yrityksesi lopettaa tupakointi ei sujunut hyvin? Jo nämä esimerkit saattavat vihjata siitä, että hyvät aikomukset tukea jotakuta eivät välttämättä riitä. Puoliso, joka valmistaa sinulle terveellisiä aterioita tai sisko, joka hukuttaa sinut laihdutusvinkkeihin, saattavat saada sinut tuntemaan, että he tietävät sinua paremmin, mikä on sinulle hyväksi. Pyysitkö heitä auttamaan sinua? Eivätkö he luota täysin siihen, että syöt terveellisesti ilman heidän apuaan? Eli onko sosiaalinen tuki käyttäytymistä muutettaessa aina hyvä asia? Tämän tekstin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon tai -edistämisen parissa työskenteleviä neuvomaan asiakkaitaan, kuinka hankkia hyödyllistä sosiaalista tukea. Aloitetaan määrittelemällä, mitä sosiaalinen tuki on ja mitä se ei ole.

(more…)

Interventions

Erittäin lyhyet käyttäytymisenmuutosinterventiot terveydenhuollossa

Stephen Sutton, Cambridgen yliopisto, Englanti

Ison mittakaavan ongelmat vaativat ison mittakaavan ratkaisuja.”Neljä suurta” terveyskäyttäytymistä (liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen ruuan- ja alkoholinkulutus) tarvitsevat helposti levitettäviä interventioita, jotka tavoittavat isoja ihmismääriä ja saavuttavat merkittäviä vaikutuksia julkiseen terveyteen. Lupaava ratkaisu ovat terveydenhuoltohenkilökunnan käyttämät lyhyet interventiot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa National Institute for Health and Care Excellence suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisia tekemään räätälöityä ja lyhyttä liikuntaneuvontaa liikkumattomille aikuisille ja palaamaan tähän seuraavilla vastaanotoilla.

(more…)

Health Psychology

Kuinka terveyden ammattilainen voi käyttää terveyspsykologiaa työssään?

Karen Morgan, Perdana University Royal College of Surgeons in Ireland Medical School, Kuala Lumpur, Malaysia and Robbert Sanderman, University of Groningen and Health and Technology University of Twente, The Netherlands.

Mitä käytännöllisiä taitoja terveyspsykologia tarjoaa?

Terveyspsykologia on nuori, dynaaminen ja nopeasti kasvava psykologian osa-alue. Terveyspsykologit keskittyvät soveltamaan psykologista teoriaa ja tutkimusta

  • terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn
  • ymmärryksen lisäämiseen siitä, kuinka ihmiset reagoivat sairauksiin, selviävät ja toipuvat niistä
  • hoitojen ja interventioiden räätälöintiin
  • terveydenhoitojärjestelmien ja terveyspolitiikan edistämiseen

(more…)

If-Then Plans, Interventions, Mental Imagery, Planning

Mielikuvitusta peliin: Mielikuvien voiman hyödyntäminen terveyskäyttäytymisen muutoksessa

Martin S. Hagger, Curtin University, Australia ja Jyväskylän yliopisto, Suomi sekä Dominic Conroy, Birkbeck University of London, Iso-Britannia

Mitä mielikuvat ovat?

Ihmiset ovat tyypillisesti melko hyviä kuvittelemaan asioita. Usein esimerkiksi käymme läpi tulevia tilanteita ja toimintaamme mielessämme tai haaveilemme tulevaisuudesta korkealentoisesti. Tällainen tilanteiden läpikäynti mielessä on yleensä suunnittelematonta ja spontaania. Psykologiassa on tutkittu, voisiko kykyä mielikuvien tuottamiseen käyttää apuna tavoitteiden saavuttamisen edistämisessä.

(more…)

If-Then Plans, Planning

Suunnittelun voima

Peter M. Gollwitzer, New York University

Meillä kaikilla on huonoja tapoja. Napostelen, kun olen stressaantunut. Juon liikaa alkoholia, kun rentoudun ystävieni kanssa. Luon ylimääräistä stressiä antamalla sosiaalisen median häiritä kiireellisen työprojektin viimeistelyä tai ryhtymällä tarpeettomiin väittelyihin kollegojen, perheen tai ystävien kanssa. Miten voimme muuttaa näitä epäsuotuisia tapoja?

(more…)

Fear is a bad counsellor
Fear, Incentives

Pelko on huono tsemppari

Dr Gjalt-Jorn Peters, Open University, Netherlands

 

Pelottelu on yleinen keino, kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Uhkaavia ja pelkoa herättäviä kuvia ja viestejä on käytössä mm. tupakka-askeissa kuten myös turvavöiden käyttöä edistävissä ja päihteiden käyttöä vastustavissa kampanjoissa. Pelottelun suosiosta ja laajasta käytöstä huolimatta tutkimusnäyttö osoittaa, että se ei välttämättä ole paras tapa käyttäytymisen muuttamiseen tai tiedon ja tietoisuuden lisäämiseen. Miten niin? Eikö ihmisten tulisi pelätä asioita, jotka voivat vaarantaa heidän terveytensä? Ei kai kukaan riskit oikeasti ymmärtävä tupakoisi, ajaisi autossa ilman turvavyötä, tai käyttäisi huumeita – eihän?

(more…)

E-health, Interventions

Digiterveys: Hypetystä ja toiveita

Rik Crutzen, Maastricht University, The Netherlands

 

Nykyihminen käyttää nettiä kaiken aikaa ja mitä moninaisimpiin asioihin: Olipa tarve tilata ruokakassi kotiovelle tai halu lähettää hassu kissakuva ystävälle toiselle puolelle maailmaa – netti tulee avuksi ja tekee sen mahdolliseksi. Nettiä käytetään yhä enemmän avuksi myös terveyteen liittyvissä tarpeissa ja tähän viitataan termillä e-health (eHealth). Suomeksi puhutaan sähköisistä terveyspalveluista tai digitaalisista terveyssovelluksista – digiterveydestä.

(more…)