Kirjoittaneet Egon Dejonckheere & Peter Kuppens, KU Leuven, Belgia.
Psykoterapia eri muodoissaan toteutuu pääsääntöisesti terapeutin vastaanotolla, mutta kun potilaat lähtevät tästä tilasta, heidän on vaikea soveltaa istunnoilla opittua arkeensa. Tutkimus on todennut, että terapiahoito voi toimia paremmin, kun tietoa asiakkaan arjesta ja vastaanoton ulkopuolella tapahtuvasta elämästä on helposti saatavilla. Tämän tiedon avulla voidaan tehokkaammin puuttua ongelmiin ja kaventaa terapian ja oikean elämän välistä kuilua.
Nykyaikaiset älypuhelimet, aktiivisuusrannekkeet, ja muut mobiililaitteet tarjoavat psykoterapialle kiinnostavia mahdollisuuksia. Teknologia mahdollistaa asiakkaiden jokapäiväisten rutiinien tutkimisen ja tukee myös kokemuksien jakamista istunnon aikana. Mobiiliteknologian avulla terapeutti saa välitöntä ja jatkuvaa tietoa asiakkaan kokemuksista ja käyttäytymisestä oikeassa elämässä ja voi tämän perusteella tarjota räätälöityä hoitoa ja puuttua ongelmiin.
Mobiiliteknologiaa voidaan hyödyntää pyytämällä asiakkaita raportoimaan kokemuksiaan, relevantteja oireita tai henkilökohtaisia onnistumisia silloin kun ne tapahtuvat jokapäiväisessä elämässä. Hyödyntämällä sovellusalustoja, jotka perustuvat niin sanottuun ESM-menetelmään (Experience Sampling Method), terapian harjoittajat voivat suunnitella lyhyitä kyselyitä, jotka on räätälöity kunkin asiakkaan tarpeisiin. Kun asiakas täyttää kyselyt, terapeutti saa ajankohtaista tietoa hänen elämästään. Kun raportointi tapahtuu välittömästi, tieto ei myöskään ole riippuvaista asiakkaan muistista, joten se on luotettavampaa.
Yksi vapaasti saatavilla oleva ESM-alusta, jota olemme viime vuosina kehittäneet, on nimeltään m-Path. m-Path:in tapaisia sovelluksia voidaan esimerkiksi käyttää häiritsevän käyttäytymisen ja episodien (esim. ahmintaepisodit, paniikkikohtaukset, pakko-oireilu, itsetuhoiset rutiinit jne.) yleisyyden mittaamiseen, aikasidonnaisten tunnetilojen ja niiden kaavojen tutkimiseen (esim. masennusoireet ovat yleensä voimakkaammat aamulla kuin päivällä) ja keräämään tietoa sekä oireiden syistä että seurauksista (esim. asiakas ahdistuu yleensä sosiaalisissa tilanteissa). Terapeutti voi tämän avulla ottaa myös tutkijan roolin analysoimalla ja kokoamalla potilaan raportoimaa datan intuitiivisiin taulukoihin ja kuvaajiin ennen terapiaistuntoa. Istunnossa terapeutti voi käyttää tätä dataa apuna keskustelussa ja kertoa asiakkaalle havainnoistaan. Tällainen lähestymistapa auttaa lisäksi terapeuttia diagnosoinnissa ja asettaa asiakkaan oireilun kontekstiinsa. Mobiiliteknologia mahdollistaa myös tehokkaamman prosessiseurannan terapiasuhteen ajan (esim. rutiiniseurannan työkaluna). Sitä voidaan myös käyttää hoidon toimivuuden mittaamisessa, sillä näin terapeutti saa välitöntä palautetta menetelmistään ja eri interventioista. Hän pystyy myös nopeasti vaihtamaan toimintatapojaan ottaen huomioon asiakkaan tilanteen.
Mobiiliteknologialla voidaan saada myös terapeuttisia hyötyjä, joista voidaan puhua kahdella eri tasolla. Ensinnäkin omien oireiden ja tuntemuksien arvioiminen ja sanoittaminen voi olla asiakkaalle voimaannuttavaa. Oireiden ja niiden syiden havainnointi voi jo itsessään lisätä ymmärrystä ja auttaa asiakasta suhtautumaan tilanteeseen ja kehittämään coping- eli selviytymismenetelmiä. Asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutussuhdetta voidaan myös vahvistaa keskustelemalla näistä havainnoista. Toiseksi terapia voi mobiiliteknologian avulla olla välittömämpää, ja hoitoon sitoutumista voidaan edistää automaattisilla muistutuksilla, joilla kehotetaan asiakasta käyttämään jotain menetelmää (esim. rentoutusharjoitusta), jota on harjoiteltu istunnolla. Monet sovellukset, jotka soveltavat niin sanottuja JIT-interventioita (just-in-time adaptive interventions), tarjoavat myös erilaisia näyttöön perustuvia harjoituksia ja menetelmiä (esim. altistus-, hengitys-, ja mindfulnessharjoituksia). Ihmiset kantavat yleensä mobiililaitteitaan mukanaan ja voivat kokeilla näitä harjoituksia sormen näpäytyksellä. Näin ollen terapian hyödyt voidaan konkretisoida myös terapiahuoneen ulkopuolelle ja terapeuteilla on reaaliaikaista tietoa siitä, miten heidän menetelmänsä ja eri interventionsa toimivat (esim. auttavatko rentoutusharjoitukset oikeasti asiakkaan stressiin?).
Yhteenvetona voidaan sanoa, että mobiiliteknologialla on paljon potentiaalia terapiaan sovellettuna. Reaaliaikainen tieto mobiililaitteen välityksellä antaa terapeutille yksityiskohtaista ymmärrystä asiakkaasta ja mahdollistaa jatkuvan prosessinseurannan ja tehokkaan terapian. Toimivuuden ja hyödyn näkökulmasta arkielämän seuranta ja raportointi tekevät tilaa myös muulle terapeuttiselle työlle istunnon aikana. Asiakkaat voivat myös seurata oireitaan ja kokemuksiaan ennen terapian alkua, jolloin terapeutille välittyy arvokasta tietoa jo ennen istuntoja ja terapiasuhteelle saadaan parempi lähtötilanne. Mitä tulee digitaalisiin interventioihin, sovelluskaupoista löytyy useita sovelluksia, joita voi hyödyntää terapiassa. Muista kuitenkin selvittää, että sovellus perustuu tieteelliseen näyttöön, ennen kuin ehdotat asiakkaalle sen käyttöönottoa.
Käytännön vinkkejä
- Personoi kun mahdollista. Kun asiakkaan tunnetiloja ja oireita mitataan toistuvasti arjessa, on suotavaa, että kyselyiden ja mittareiden ajoitus räätälöidään asiakkaalle sopivaksi.
- Yksinkertaisuus ja selkeys. Älä tee toistuvista kyselyistä liian pitkiä tai pyydä asiakasta täyttämään tietoja liian usein. Mikäli menettelytapa on liian raskas tai hankala, asiakas ei halua käyttää sovellusta.
- Kokeile itse. Markkinoilla on useita terapiakäyttöön tarkoitettuja sovelluksia, mutta kaikkien sisältö ei perustu tieteelliseen tutkimukseen. Ennen kuin suosittelet asiakkaallesi jotakin sovellusta, kokeile sitä itse ja selvitä, perustuuko sovelluksen tarjoama sisältö tieteelliseen näyttöön. Muista myös tarkistaa sovelluksen tietoturva ja miten se käsittelee arkaluonteista dataa. Joillakin mailla on koottuja listoja ja suosituksia digitaalisista palveluista ja sovelluksista (mm. Euroopalla, USA:lla ja Englannilla).
- Muista seuranta. Varmista, että sinulla on tarpeeksi aikaa katsoa asiakkaan raportoimaa dataa ennen istuntoa. Monilla alustoilla on myös terapeuteille suunnattuja työkaluja, jotka helpottavat analyysiä mm. erilaisten taulukkojen ja kuvaajien avulla.
[Suomennos: Malin Ekholm ja Marleena Vornanen]
