Alkuperäinen teksti: Wendy Lawrence, Southamptonin yliopisto

Nykypäivän yhteiskunnassa elintapamme ovat yhteydessä keskeisimpiin sairautta ja kuolemia aiheuttaviin tekijöihin, ja myös kiinnostus terveyskäyttäytymisen parantamiseen on lisääntynyt. Eturivin toimijat – etenkin terveys- ja sosiaalialalla työskentelevät tahot – ovat avainresurssi käyttäytymismuutoksen tukemiseen. Rutiinikäynneillä on mahdollista keskustella käyttäytymisen muutoksesta viikoittain, mutta monet ammattilaiset kokevat, että heillä on puutteita käyttäytymismuutoksen tukemiseen tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa. Tämä voi vähentää itseluottamusta keskustella asiakkaiden tai potilaiden kanssa potentiaalisesti herkistä aiheista, kuten tupakoinnista, painonpudotuksesta tai alkoholin käytöstä.

Healthy Conversation Skills (suom. Terveet keskustelutaidot) on sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan ja käyttäytymismuutostekniikoihin perustuva koulutusohjelma, joka edistää voimaannuttamista ja potilaskeskeistä hoitoa. Sen on kehittänyt monitieteellinen ryhmä Southamptionista yhteistyössä paikallisten terveys- ja sosiaalialan organisaatioiden kanssa. Koulutusohjelma on vaikuttava, tieteelliseen näyttöön perustuva lähestymistapa, jossa hyödynnetään helposti käytettäviä taitoja, joiden avulla toisia voi auttaa tunnistamaan heille itselleen tärkeät käyttäytymismuutoshaasteet ja -ratkaisut. Kaikki terveysalan ammattilaiset voivat käyttää näitä keskustelutaitoja – myös lyhyissä konsultaatioissa.

Ihmiset eivät omaksu tai muuta käyttäytymistä eristyksissä. Heihin vaikuttaa heidän sosiaalinen maailmansa, fyysinen ympäristönsä ja muut heidän hallintansa ulkopuolella olevat tekijät. Näitä vaikuttavia tekijöitä täytyy ymmärtää, jotta voi tukea tehokasta käyttäytymismuutosta. Keskittymällä ottamaan selvää ihmisten elämistä ja olosuhteista on myös paremmassa asemassa antamaan sopivaa tukea ja edistämään tehokkaasti terveyskäyttäytymismuutosta. Yksi Healthy Conversation Skills -ohjelman oppi onkin aloittaa kysymällä ihmisiltä heidän omista prioriteeteistaan, ja ymmärtää heidän omaa motivaatiotaan ja haasteitaan sekä sitä, mihin itse kukin haluaa erityisesti keskittyä.

Ohjelma rohkaisee ammattilaisia myös reflektoimaan kysymysten kysymisen, kuuntelun ja tavoitteiden asettamisen tukemisen arvoa verrattuna siihen, että kerrotaan, mitä tehdä, annetaan neuvoja tai tarjotaan tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen varatun ajan saa käytettyä tehokkaammin, kun keskittyy kuuntelemiseen, tutustuu keskustelukumppanin maailmaan ja suunnittelee käyttäytymismuutoksen ensiaskeleita yhteisymmärryksessä asiakkaan tai potilaan kanssa. Alla on muutamia käytännön periaatteita Healthy Conversation Skills -ohjelmasta, jotka voi ottaa käyttöön vaikkapa jo tänään.

Käytännön ehdotuksia

1. Kysy avoimia kysymyksiä. Nämä kysymykset alkavat usein sanoilla “Mitä” tai “Miten” ja herättelevät vastaajia reflektoimaan heidän omia ongelmiaan, esteitään, ratkaisujaan ja muutoksen ensiaskeleita. Esimerkiksi: ”Mitä haluaisit muuttaa? Mikä estää sinua muutoksen tekemisessä? Miten voisit päästä tämän esteen yli? Mikä olisi hyvä ensiaskel sinulle?” Kysymällä näitä kysymyksiä voi oppia paljon toisista ja auttaa heitä tunnistamaan muutokseen tarvittavia kykyjä ja resursseja.
2. Varo neuvomasta tai kertomasta, mitä tehdä. Pelkkien neuvojen antamisen takana on oletus siitä, etteivät ihmiset jo tiedä sitä, mitä kerrot heille terveiden elintapojen tärkeydestä. Tämä voi vaikuttaa paasaavalta ja olla lannistavaa, jos yksilö ei tunne pystyvänsä muutokseen.
3. Kuuntele ja hyväksy hiljaisuus. Ihmiset tarvitsevat aikaa ajattelemiseen, joten älä kiirehdi täyttämään hiljaisia hetkiä heti kysymyksen kysyttyäsi. Anna sitä vastoin toiselle tilaa muotoilla vastaus ja tulkitse hiljaisuus merkkinä ajattelusta. Jo pelkästään se, että antaa jollekin mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan, voi olla suureksi hyödyksi. Kyseessä voi olla ensimmäinen kerta vähään aikaan, jolloin häntä on kuunneltu, mikä voi jo tuntua tukevalta ja voimaannuttavalta. Kuuntelu osoittaa, että arvostat toisten näkemyksiä, ja kuuntelemalla myös opit keskustelukumppaneistasi paljon, mikä voi vuorostaan auttaa sinua auttamaan heitä.
4. Tue SMARTER-tavoitteiden asettamista (Specific=Tarkka, Measurable=Mitattava, Actionable=Toimintakelpoinen, Realistic=Realistinen, Timed=Ajoitettu, Evaluated=Arvioitu and Reviewed=Tarkistettu). Ihmiset asettavat usein itselleen tavoitteita ilman kunnollista suunnitelmaa, miten saavuttaa niitä. Sanotaankin, että ”tavoite ilman suunnitelmaa on vain toive”! Jos yrittää ja epäonnistuu, on todennäköistä antaa periksi. Jos yrittää saavuttaa jotain pienempää ja onnistuu, on todennäköisempää jatkaa samaa rataa. Kun joku on tunnistanut muutoksen, jonka hän haluaa tehdä, kysy häneltä nämä SMARTER-kysymykset:
   • Mitä tarkalleen haluat tehdä?
   • Miten usein tai miten kauan haluat tehdä sitä?
   • Mitä tarvitset päästäksesi alkuun?
   • Miten varma olet siitä, että voit saavuttaa tämän esim. asteikolla 1-10?
   • Milloin haluat aloittaa?
   • Miten tiedät, että olet onnistunut?
   • Mitä teet, jos et ole saavuttanut tavoitettasi?
5. Reflektoi keskustelujasi ja mieti, kuinka voimaannuttavia ne ovat. Jo muutaman minuutin mietintä siitä, miten on vuorovaikutuksessa toisten kanssa, mikä toimii ja mikä ei, on arvokasta ajan käyttöä. Se auttaa tunnistamaan, mitä tekee hyvin ja missä voisi parantaa, ja varmistaa sen, että antaa parhaansa joka päivä. Kysy itseltäsi:
   • Kuinka hyvin tuin toista hänen tunnistaessaan ratkaisuja ongelmaansa?
   • Mitä olisin voinut tehdä toisin?
   • Mitä teen seuraavalla kerralla?

[Suomennos: Minttu Palsola]