Kirjoittanut Marta Moreira Marques, NOVA University of Lisbon, Portugal

Käyttäytymismuutostekniikat ovat käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden rakenuspalikoita, tai niin sanottuja “aktiivisia ainesosia”. On tavoitteena sitten liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, tai lääkehoitoon sitoutuminen, nämä tekniikat ovat arvokkaita työkaluja interventioiden suunnittelussa. Yleisiin käyttäytymismutostekniikoihin kuuluu muun muassa tavoitteiden asettaminen, omaseuranta, käyttäytymis- ja tervesytiedon välittäminen ja tunteiden säätely.

Monet asiantuntijat ovat mitä luultavimmin käyttäneet useampia tekniikoita työssään, mutta he eivät ole kuvailleet niitä käyttäytymismuutostekniikoiden termein. On kuitenkin tärkeä muistaa, että käyttäytymismuutostekniikoita tulee soveltaa systemaattisesti ja rationaalisesti, jotta voimme auttaa asiakkaita ja potilaita mahdollisimman tehokkaasti (katso esim. aikaisempi kirjoitus ”Millaiset tavoitteet parhaiten tukevat käyttäytymismuutosta?”).

Käyttäytymismuutostekniikoiden systemaattisesta ja tehokkaasta soveltamisesta saattaa herätä kaksi haastavaa kysymystä:

• Miten voin selvittää mitä käyttäytymismuutostekniikoita on käytettävissäni?
• Mitkä käyttäytymismuutostekniikat ovat sopivimpia asiakkailleni, ja miten voin soveltaa niitä käytännössä?

Tämä blogikirjoitus tarjoaa katsauksen saatavilla olevista ja ilmaisista työkaluista, jotka voivat auttaa ammattilaisia vastaamaan näihin kysymyksiin.

Osa 1. Olemassa olevien käyttäytymismuutostekniikoiden löytäminen: Luokitusjärjestelmät

Käyttäytymsmuutostekniikoiden suuren määrän vuoksi käyttäytymistieteilijät ovat kehittäneet tekniikoille erilaisia luokitusjärjestelmiä.

Todennäköisesti kattavin ja eniten käytetty luokitusjärjestelmä on Center for Behavior Change:in kehittämä Käyttäytymismuutostekniikoiden taksonomia v1 (englanniksi Behavior Change Technique (BCT) Taxonomy v1). Taksonomia sisältää 93 erilaista käyttäytymismuutostekniikkaa, niiden määritelmät, ja käytännönesimerkkejä. Taksonomian laajan käytön johdosta on suhteellisen helppoa löytää tietoa käytetyimmistä ja tehokkaimmista tekniikoista käyttäytymisen muutokseen eri konteksteissa ja kohderyhmissä. Taksonomiaa käännetään myös eri kielille, jotta ammattilaiset eri puolilla maailmaa voivat helpommin käyttää sitä työssään. Tekniikoiden määritelmistä ei löydy suomenkielistä käännöstä, mutta tekniikoiden nimet löytyvät esimerkiksi täältä. Center for Behavior Change verkosto on koonnut lisätietoa nettisivulle, josta löytyy esimerkkejä interventioista, online harjoituksia, ohjeet sovelluksen lataamiseen ja muita arvokkaita resursseja.

BCT-taksonomian lisäksi on olemassa myös muita luokitusjärjestelmiä, jotka voivat olla hyödyllisiä. Jos intervention tavoitteena on esimerkiksi tukea ihmisiä itsenäisesti valitsemaan ja käyttämään heille sopivia käyttäytymismuutostekniikoita, itse-toteutettavien tekniikoiden luokitusjärjestelmästä voi olla apua. Luokitusjärjestelmästä löytyy 123 eri tekniikkaa, joita ihminen voi itse hyödyntää, esimerkiksi kroonisen sairauden itsehoidossa. Tämän luokitusjärjestelmän rinnalle on kehitetty myös eräänlainen työkalupakki, jossa tekniikat ja miten niitä voidaan soveltaa, kuvaillaan selkokielellä.

Osa 2. Käyttäytymismuutostekniikoiden soveltaminen käytännössä: Pätevyyskehykset ja koulutus

Luettuasi ensimmäisen osan tästä kirjoituksesta mietit ehkä: Okei, nyt tiedän mistä löydän työkaluja eri tekniikoiden löytämiseen ja valitsemiseen, mutta miten tiedän mitä tekniikoita kannattaa käyttää, ja miten se tehdään käytännössä? Käyttäytymisen muutoksen toteuttaminen ja käyttäytymismuutostekniikoiden soveltaminen vaatii tosiaankin myös osaamista, tietämystä ja harjoitusta.

Tarvittavan osaamisen kartoittamisen tueksi on kehitetty pätevyyskehyksiä ammattilaisille. Esimerkiksi Euroopassa on kehitetty kattava pätevyyskehys kroonisesti sairaiden terveyskäyttäytymisen ja itse-hoidon tukemiseen. Tämä pätevyyskehys kuvaa tärkeimmät ydinkompetenssit joita tarvitaan käyttäytymisen muutoksen tukemiseen, ja tarjoaa kokoelman käyttäytymismuutostekniikoita jotka ovat hyödyllisiä, jos esimerkiksi halutaan lisätä liikuntaa, auttaa potilaita noudattamaan ruokavaliotaan, tai edistää hoitoon sitoutumista.

Train4Health EU projektin yhteydessä kehitettiin myös muita arvokkaita resursseja:

• Avoin verkkokurssi terveydenhuollon ja muiden alojen ammattilaisille ja opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on oppia, miten kroonisesti sairaiden terveyskäyttäytymistä voidaan edistää, ja miten itsehoitoa voidaan tukea.
• Verkkosovellus, jossa käyttäjä voi turvallisesti harjoitella käyttäytymisen muutoksen tukemista roolipelin avulla. Sovellus sisältää erilaisia simulaatioharjoituksia, jossa käyttäjä pääsee ammattilaisen roolissa kommunikoimaan ja harjoittelemaan käyttäytymismuutostekniikoita virtuaalihenkilöiden kanssa.
• Avoimesti saatavilla oleva kirja, josta löytyy esimerkkejä siitä, miten käyttäytymismuutostekniikoita voidaan soveltaa.

Käytännön suosituksia:

1. Tutustu käyttäytymismuutostekniikkoihin: Tietämys eri tekniikoista, mukaan lukien mitkä tekniikat ovat eri tilanteissa parhaita on todella tärkeää, jotta käyttäytymisen muutoksessa voidaan onnistua. Opiskele ja tutustu tekniikkoihin rauhassa.
2. Tunnista ja etsi mahdollisuuksia käyttäytymismuutostekniikoiden harjoitteluun: Tässä kirjoituksessa listatuilla resursseilla pääsee alkuun, mutta on olemassa myös paljon muuta. Voit esimerkiksi pyytää työnantajaasi järjestämään koulutuksia, tai olla yhteydessä alan ammattilaisiin tai ammattilaisjärjestöihin. Harjoittelun avulla pääset kokeilemaan, miten käyttäytymisen muutosta voidaan edistää käytännössä. Monessa maassa on akateemisia ja ammatillisia järjestöjä, jotka tarjoavat koulutuksia ja resursseja tähän tarkoitukseen. Voit myös olla yhteydessä European Health Psychology:n kansallisiin edustajiin, jos haluat tietoa mahdollisista koulutuksista ja lisäresursseista.

[Kääntänyt Malin Ekholm]