Kirjoittanut António Labisa Palmeira, CIDEFES – Universidade Lusófona, Portugal; ISBNPA:n toiminnanjohtaja

Pitkäaikainen motivaatio terveyskäyttäytymisen ylläpitämiseen voi tulla useasta eri lähteestä, ja käyttäytymistieteilijät yrittävät vieläkin selvittää, miten nämä eri motivaation lähteet liittyvät toisiinsa. Esimerkkinä: Olen juossut melkein päivittäin yli 30 vuoden ajan. Miten ja miksi olen ylläpitänyt tätä tapaa?

Daniel Kahnemann ehdottaa kaksijakoista motivaatiojärjestelmää: ensimmäinen järjestelmä, johon kuuluvat vaistot ja emootiot, ja toinen, jota ohjaa harkinta ja tietoinen toiminta. Tämän perusteella voisimme siis sanoa, että toinen järjestelmä motivoi minua juoksemaan koska olen tietoinen liikunnan terveysvaikutuksista. Toisaalta Ed Deci saattaisi ehdottaa, että motivaationi juosta on sisäistä ja liittyy arvoihini ja haluihini – juoksen koska tykkään siitä.

Kumpi näistä sitten pitää paikkaansa? Väittäisin, että molemmat. Lisäksi on myös useita muita teorioita jotka voivat olla tärkeitä käyttäytymisen muutoksen ja ylläpidon ymmärtämisessä. Mutta miten nämä kaikki sopivat yhteen? Miten esimerkiksi järjestelmät 1 ja 2 kommunikoivat? Entä miten hyödynnämme tätä tietoa käytännössä? Näiden mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme auttaa potilaita tavoittelemaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. 

Väitän, että sisäinen motivaatio on tässä asiassa isossa roolissa ja käytän Haidtin esimerkkiä norsusta ja norsun ratsastajasta esitelläkseni tämän näkökulman. Haidtin metafora sopii yllä kuvailtuun kaksijakoiseen järjestelmään: norsu edustaa fysiologisia tekijöitä, emootioita ja vaistoja jotka ohjaavat käyttäytymistä alitajuisesti (ensimmäinen järjestelmä). Ratsastaja taas edustaa tietoisia prosesseja joihin kuuluu harkinta ja rationaalinen puntarointi (toinen järjestelmä).

Kun ratsastaja ei osaa tehdä päätöstä, norsu ryntää vaistomaisesti eteenpäin. Norsu saattaa esimerkiksi pyrkiä tarttumaan jokaiseen tilaisuuteen syödä runsaskalorista ruokaa ja välttää turhaa rasitusta. Tämä ajatus juontaa kuitenkin juurensa norsun evoluutiosta ja resurssiniukasta aikakaudesta, mikä ei enää tänä päivänä päde. Nykyään, yltäkylläisyyden aikakautena ratsastaja on ikään kuin lamaantunut terveyskäyttäytymiseen liittyvän informaation määrästä ja ristiriitaisuudesta. Ajatelkaa esimerkiksi erilaisten dieettien määrää… Tämä tietomäärän aiheuttama lamaantuminen vaikuttaa epäterveellisiin tapoihin, kuten ylensyöntiin ja vähäiseen liikuntaan.

Tavat ovat automaattisia toimintamalleja eri tilanteissa, ja ne ovat keskeisessä roolissa ravitsemuksessa ja liikunnassa. Teemme päivässä yli 220 päätöstä pelkästään ruuasta, eli joudumme turvautumaan tapoihin, jotta välttyisimme päätöksenteon ahdistuksesta kumpuavalta lamautumiselta. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että emme tee terveellisiä valintoja. 

Keskeinen kysymys kuuluu: miten edistämme terveellisiä tapoja?

Mielestäni terveysteknologia ja digitaaliset ratkaisut voivat auttaa terveellisempien tapojen tavoittelemisessa. Osana NoHoW –projektia ryhmämme kehitti sovelluksen, joka keräsi dataa älykellojen ja muiden puettavien teknologioiden avulla. Tämä teknologia keräsi jatkuvasti dataa käyttäjien ”norsumaisesta” puolesta, eli fysiologisista tekijöistä, ja sovellus teki datasta saatavaa ja ymmärrettävää. Sovelluksen sisällöstä muodostui ratsastajalle resurssi tarkastella kehollisia tiloja, mikä voi toimia apuna itsesäätelyssä ja lisätä motivaatiota tavoittaa terveellisempiä elämäntapoja. 

Kun ratsastaja voi omin silmin tarkastella mitä norsu kokee, hänen on helpompi suhteuttaa ja yhtenäistää oma käyttäytyminen omiin arvoihin, uskoihin ja tavoitteisiin. Tarkastellaan asiaa esimerkiksi juoksemisen kannalta: kun juoksen, norsuni kertoo minulle, että olen vahva ja energinen. Kun juoksun jälkeen tarkastan älykelloni, näen, että olen suorittanut päivän 10 000 askelta. Ratsastajani saa tällöin tunteen, että norsu ja hän ovat yhtä, ja että hänellä on ohjat kädessä. Samalla mieleni tekee yhteyksiä vahvuuden tunteen ja askelien välillä, mikä vahvistaa käyttäytymismallia. 

Kun teknologian avulla kerätyn datan myötä yhdistetään ihmisten fysiologiset ja emotionaaliset tilat, voimme nähdä seuraavia vaikutuksia:

1. Ratsastaja ja norsu yhtenäistyvät, mikä vuorostaan tukee käyttäytymisen ylläpitoa
2. Jos ratsastaja ja norsu eivät ole yhtenäisiä, tämä voi johtaa käyttäytymisen ja sen vaikutuksen uudelleenarviointiin
3. Terveelliset elämäntavat sisäistyvät jolloin  tavoista tulee osa identiteettiämme; keitä olemme, mitä teemme. 

Näiden asioiden pohjalta on helpompaa ymmärtää, miten olen ylläpitänyt yli 30 vuoden lenkkeilyharrastusta: Juoksen, koska norsuni ja ratsastajani ovat samalla linjalla. Portugaliksi löytyy myös sanonta ”Quem corre por gosto, não cansa” – ken juoksee ilosta ei väsy. Mielestäni tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten sisäinen motivaatio yhdistää norsun ja ratsastajan. 

Tieteellistä näyttöä tälle idealle on suhteellisen vähän (täällä ja täällä) ja tutkimus on vielä alkuvaiheessaan. Parempia mittareita kuitenkin tarvitaan, ja sovelluksien sisällön tulisi olla tieteelliseen näyttöön perustuvaa. NoHoW – projekti suunniteltiin nämä asiat huomioiden, mutta lisätutkimukselle on tarvetta. On myös tärkeää pitää mielessä niin sanottu APPtimismi, joka on saanut nimensä sanasta app (eng. sovellus) ja optimism (eng. optimismi). Apptimismi viittaa siis siihen, että nykyään melkein kaikelle löytyy sovellus, mutta se ei tarkoita, että sovellus olisi toimiva tai tehokas. 

Suosituksia käytäntöön

Pidä tämän tekstin keskeiset aiheet mielessä, kun harkitset miten sovellus tai digitaalinen interventio voi toimia norsun ja ratsastajan yhtenäistäjänä. 

Tutustu teknologiaan – pysy kartalla uusista vempeleistä ja datasta joka on niiden myötä saatavilla. Keskity siihen mitä uusien laitteiden mittaama data tarkoittaa ja miten tämä voi auttaa terveellisten elämäntapojen ylläpidossa. 

Tiedon järjestelmällisyys – mikä on sykevaihtelu? Mitä tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto? Ratsastaja haluaa tuntea itsensä päteväksi ja tätä voidaan tukea tiedon järjestelmällisyyden avulla. Suurin osa sovelluksista kertoo käyttäjilleen mitä eri mittaukset tarkoittavat. Etsi siis ne ja tutustu niiden sisältöön.  

Tukeva ja turvallinen ympäristö – selvitä jos sovellus esittää kerätyn tiedon kannustavasti tuomitsematta käyttäjää. Kannustava ja tukeva ympäristö, joka tukee autonomista päätöksentekoa ja sisäistä motivaatiota on tärkeä. Älykellojen ja muun teknologian mittaamaa dataa voidaan käyttää kilpailuhenkisesti (esim. minun sykkeeni on matalampi kuin sinun), mutta kilpailuasetelman rooli käyttäytymisen muutoksessa on epäselvää, ja yksilöllisiä eroja sen toimivuudesta on paljon. 

Tieto on kaksiteräinen miekka – ole valppaana, tieto voi johtaa liiallisuuksiin. Terveystietoa ja dataa tulisi käyttää resurssina, ei ensisijaisena tai ainoana käyttäytymisen viettinä. 

Kääntänyt Malin Ekholm