Kirjoittanut Barbara Mullan, Curtin University, Australia
Ruuan turvallisuuden ongelmat
Vuosittain joka kymmenes ihminen maailmassa (arviolta 600 miljoonaa ihmistä) sairastuu syötyään pilaantunutta ruokaa, ja jopa 420 000 kuolee siihen. Alueelliset erot ovat suuret: Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja itäisillä Välimeren seuduilla sairastuvuutta on eniten (lisää tietoa alueellisista eroista täällä). Suuria eroja on myös siinä, minkä tyyppiset taudinaiheuttajat aiheuttavat ruokamyrkytyksiä (virukset, bakteerit, loiset).
Ruuan turvallisuuden ketjussa “laitumelta lautaselle” on monta lenkkiä. Viljelijöitä, teollisuutta ja ravintoloita autetaan monin tavoin parantamaan ruuan turvallisuutta, mutta kuluttajan osallistaminen turvalliseen ruuan käsittelyyn usein laiminlyödään. Kuluttajan turvalliset ruuankäsittelytavat ovat olennaisia, koska ne ovat ruokamyrkytysten ehkäisyn viimeinen vaihe. Arviot siitä, kuinka suuri osa ruokamyrkytyksistä aiheutuu kotona, vaihtelevat 11–87 %:iin. Terveyspsykologiaa hyödyntämällä voidaan auttaa kuluttajia minimoimaan ruokamyrkytyksen riski kotona.
Monet tavat vaikuttavat ruokamyrkytyksiin, mutta WHO:lla on tähän viisi keskeistä neuvoa:
- Pidä kädet ja työvälineet puhtaina.
- Pidä raaka ja kypsennetty ruoka erillään (erityisesti kun tulet kaupasta/torilta ja kun säilöt ruokaa pakastimeen).
- Kypsennä ruoka huolellisesti.
- Huolehdi turvallisista lämpötiloista, eli pidä kuuma ruoka kuumana ja kylmä ruoka kylmänä.
- Käytä puhdasta vettä ja raaka-aineita.
Kuluttajan käyttäytymisen ennustaminen
Aluksi kuluttajan roolin tutkimuksessa keskityttiin ajatukseen, että kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaa erityisesti tieto. Systemaattisessa tutkimuskatsauksessa kuitenkin havaittiin, että tieto ei välttämättä johda turvalliseen ruuan käsittelyyn. Sama koskee muutakin terveyskäyttäytymistä. Vaikka tieto ei yksinään riittäisikään käyttäytymisen muutokseen, sitä tarvitaan, koska se auttaa ymmärtämään, miksi ja kuinka jotakin pitäisi tehdä.
Jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitkä muut tekijät auttavat kuluttajia käsittelemään ruokaa turvallisesti, tutkijat ovat hyödyntäneet erilaisia psykologisia teorioita, kuten suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, suojautumismotivaatioteoriaa ja terveysuskomusmallia. Viimeaikaisessa katsauksessa näihin tutkimuksiin havaittiin, että aikomus, sosiaaliset normit, pystyvyys ja tottumus vaikuttivat olennaisesti ruuan turvalliseen käsittelyyn. Näihin tekijöihin kohdistuvilla interventioilla voidaan siis todennäköisesti muuttaa käyttäytymistä.
Ruuan hygieniaa parantavat interventiot
Eräs ansiokas katsaus löysi näyttöä siitä, että tiedon jakamiseen keskittyvät interventiot paransivat ruuan turvallisuutta kotona. On kuitenkin myös muita tehokkaita interventioita: nämä pyrkivät tiedon jakamisen lisäksi vaikuttamaan psykososiaalisiin tekijöihin. Eräs suunnitellun käyttäytymisen teoriaan perustuva interventio onnistui muuttamaan ruuan käsittelyä turvallisemmaksi. Siinä opiskelijoille annettiin tietoa ruuan turvallisuudesta ja käytettiin erilaisia strategioita, kuten tarkkojen suunnitelmien tekemistä ja esteiden tunnistamista, jotta aikomukset ja koettu käyttäytymisen kontrolli (eli itseluottamus käyttäytymisen suorittamiseen) lisääntyisivät. Interventio lisäsi sekä koettua käyttäytymisen kontrollia että turvallista ruuan käsittelyä. Näiden tulosten mukaan tieto ruuan turvallisesta käsittelystä ja keskustelu tarkoista suunnitelmista voivat auttaa (suunnitelma voi olla esimerkiksi, että käyttää eri leikkuulautoja lihalle ja vihanneksille).
Toinen onnistunut interventio perustui tapojen muodostukseen (habit theory). Siinä opiskelijoita tuettiin ottamaan tavaksi puhdistaa tiskirätti mikroaaltouunissa. Apuna tähän käytettiin infojulistetta (eli tilannevihjettä, engl. cue), ja lisäksi asiasta muistutettiin joka kolmas tai viides päivä. Tiskirätin mikroaaltopuhdistaminen lisääntyi merkitsevästi kolmen viikon koejakson aikana ja pysyi samalla tasolla kolmen viikon seurannan aikana. Nämä havainnot antavat ymmärtää, että voi olla hyödyllistä tarjota tietoa ruuan turvallisuudesta ja samalla auttaa muodostamaan tiettyjä tapoja (esim. kannustamalla laittamaan muistutuksia puhelimeen tiskirätin viikoittaisesta mikroaaltopuhdistuksesta).
Yllä kuvatut tutkimukset osoittavat, että terveyspsykologian avulla voidaan edistää ruuan turvallista käsittelyä. Kaikki alkaa tiedon jakamisesta, jonka jälkeen tulee tukea ihmisten itseluottamusta käyttäytymisen suorittamiseen ja auttaa uusien tapojen muodostamisessa.
Vaikka kaikilla kuluttajilla on riski saada ruokamyrkytys, noin 25 %:lla väestöstä riski on kohonnut: raskaana olevilla naisilla, alle 5-vuotiailla lapsilla, vanhuksilla ja niillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt. Terveyspsykologian hyödyntäjien tulee siis tunnistaa erityiset mahdollisuudet interventioihin pitkäaikaissairaiden, pienten lasten vanhempien, vanhusten tai raskautta harkitsevien keskuudessa.
Suosituksia käytäntöön
- Tiedota ihmisiä siitä, että koti on ruuan turvallisuuden kivijalka ja että käyttäytymistä ennustavat muun muassa aikomukset, sosiaaliset normit, pystyvyys ja tottumukset.
- Älä aliarvioi tiedon merkitystä. Käytä kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä, kun tiedotat kuluttajia ruuan turvallisuuden merkityksestä. Kun ihmisillä on tietoa, tiettyjä yksinkertaisia toimintatapoja on helppo omaksua.
- Korosta ruuan turvallisuuden merkitystä: painota, että turvallinen ruuanlaitto ja ruuan käsittely vaikuttavat terveyteen ja minimoivat oman ja läheisten riskin saada ruokamyrkytys.
- Huomioi sekä tietoiset (esim. aikomus) että automaattiset (esim. tottumukset) prosessit. Aloita motivaatiostrategioista, kuten tavoitteen asettamisesta ja suunnittelusta, ja kannusta sitten tilannevihjeiden käyttöön (esim. julisteet ja muistutukset), jotta ihmiset onnistuvat muodostamaan ruuan turvallisuutta tukevia tapoja.
[Suomennos: Marleena Vornanen]
