kirjoittanut Janne Kaltiainen ja Jari Hakanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomi
Mikä työssäni on motivoivaa, kiinnostavaa ja hyödyllisintä hyvinvoinnilleni? Mitä voin tehdä, jotta työni sisältäisi enemmän näitä asioita?
Työssään stressaantunut, hieman tylsistynyt ja “jämähtänyt” sairaanhoitaja alkoi kysyä itseltään näitä asioita, siitäkin huolimatta, että hän oli pitkän uran tehnyt pätevä ammattilainen. Vastaus näihin kysymyksiin johti nuorempien kollegoiden mentorointiin, mikä vahvisti tunnetta, että hän on työssään osaava ja osa työyhteisöä. Tämän avulla sairaanhoitaja löysi taas merkityksen jokapäiväisistä rutiineistaan. Tämä pieni muutos työn sisällössä lisäsi hänen työhyvinvointia ilman, että muut sairaalan operatiiviset prosessit tai tehokkuus kärsi. Tämä uudistus pikemminkin kohotti työilmapiiriä, sillä kollegat saivat enemmän tukea ja ohjausta työssään.
Mitä on työn tuunaaminen?
Sairaanhoitajan toiminta on yksi lukuisista esimerkeistä työn tuunaamisesta (eng. job crafting), eli työntekijälähtöisestä työtapojen muokkaamisesta niin, että työ on mielekästä ja tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä. Perusideana on yksinkertaisten ja tietoisten muutoksien tekeminen johonkin työn osa-alueeseen, jotta työssä olisi enemmän asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin ja motivaatioon.
Tutkimus näyttää, että työtä voi tuunata monella tavalla, riippumatta siitä tuunaatko omaa työtäsi, tai neuvotko potilasta tuunaamaan hänen työtään. Yksi tapa on uusien asioiden oppiminen ja kehittyminen ammattilaisena – oppimisen elämykset voivat tuoda työhön uutta intoa! Jos esimerkiksi säännöllisesti kohtaan potilaita joiden kanssa yhteinen kieli puuttuu, voisiko uuden kielen oppiminen johtaa parempaan kommunikaatioon ja merkityksellisempään työhön?
Miten töitä tuunataan?
Uusien haastavien projektien löytäminen ja uusien työtapojen kokeileminen voi olla vastalääke liialliseen rutiiniin ja tylsistymiseen töissä. Töitä voidaan tuunata esimerkiksi tunnistamalla asiat, jotka alun perin olivat kiinnostavia ja motivoivia, eli miettimällä mitkä asiat ovat motivoineet ryhtymään juuri tähän työhön. Organisaatiossa on ehkä mahdollisuus päästä ensimmäisten joukossa testaamaan uutta ohjelmistoa, jota ollaan tuomassa koko organisaation käyttöön. Tekemällä vapaaehtoisesti jotain, josta myöhemmin on tulossa pakollista voi helpottaa prosessia ja lisätä kyvykkyydentunnetta.
Kehittämällä kollegoiden välistä vuorovaikutusta ja kanssakäymistä eri sidosryhmien (esim. asiakkaiden ja potilaiden) kanssa voi lisätä sosiaalisia resursseja ja voi myös vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin ja työn merkityksellisyyteen. Jos esimerkiksi kaipaan työstäni palautetta, voin kysyä tästä esimieheltäni. Esimiehenä taas voisin koittaa olla valppaampi työntekijöiden tarpeiden suhteen ja osoittaa kiinnostusta heitä ja heidän töitä kohtaan, esimerkiksi kysymällä miten heillä menee. Sosiaalisten resurssien saatavuutta voidaan myös edistää kollegoiden jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa aktiivisesti ottamalla toiset huomioon, kysymällä mitä heille kuuluu ja keskustelemalla asioista, jotka eivät liity töihin.
Mitä hyötyä töiden tuunaamisella on?
Työn merkityksellisyyttä voidaan lisätä myös reflektoimalla miksi oma työ on muille, kuten potilaille, kollegoille tai yhteiskunnalle arvokasta. Työni on saattanut olla todella raskasta ja turhauttavaa pandemian aikana, mutta muistuttamalla itseäni positiivisista asioista, joissa olen onnistunut haastavista tilanteista huolimatta voi lisätä työn imua ja merkityksellisyyttä.
Työn tuunaaminen tapahtuu usein yksilötasolla, mutta työtiimit voivat myös tehdä tätä yhdessä. Kollegat voivat esimerkiksi yhdessä keskustella vahvuuksistaan ja kehittää yksilöllisiä työtapoja niin, että tiimi toimii kokonaisuudessaan paremmin. Löytämällä uusia tapoja tukea kollegoita tiimistä ja työskentelytavoista voi tulla kestävämpiä, mikä vuorostaan voi tukea hyvinvointia haastavina aikoina.
Nämä esimerkit työn tuunaamisesta ovat käytännönläheisiä ja monelle toteutettavissa olevia keinoja parantamaan työtapoja ja hyvinvointia. Työ- ja organisaatiopsykologiassa kertynyt tutkimustieto viittaa siihen, että työskentelyolosuhteita ja hyvinvointia voidaan edistää tuunaamalla omia tehtäviä ja miten töitä tehdään ja kehittämällä sosiaalisia suhteita työpaikalla. Työn tuunaaminen on myös mahdollista hyvin haastavissa työolosuhteissa ja voi lieventää ison työmäärän ja emotionaalisesti vaativan työn negatiivisia vaikutuksia. Työn tuunaamiseen liittyy myös muita etuja, kuten tehokkuuden ja organisaatiositoutumisen lisääntyminen. Tukemalla ja kehittämällä organisaation johtamista ja proaktiivista työn tuunaamista, työntekijät voivat rakentaa merkityksellisen, tuotteliaan ja hyvinvointia tukevan työympäristön terveysalalla ja muuallakin.
Käytännön suosituksia
-
- Mikä on työni todellinen sisältö? Aloita työn tuunaus listaamalla kaikki työtehtävät, niin suuret kuin pienet, ja kaikki henkilöt, joiden kanssa olet vuorovaikutuksessa töissäsi. Tämä vaihe tarjoaa yleisnäkymän työstäsi ja hyvän paikan aloittaa työn tuunaaminen.
- Mikä inspiroi minua? Valitse listalta työtehtävät, työskentelytavat, interaktiot ja henkilöt, jotka inspiroivat sinua ja jotka tekevät työstäsi palkitsevaa ja merkityksellistä.
- Miten voin tehdä enemmän asioita, jotka inspiroivat minua? Valitse näistä asioista kolme kaikista tärkeintä asiaa ja ideoi miten voisit lisätä näitä asioita työssäsi. Haluaisitko esimerkiksi olla tekemisissä kollegoiden kanssa enemmän, tai oppia jotain uutta?
- Suunnittele! Tee konkreettinen suunnitelma. Mitä muutoksia lähdet toteuttamaan? Milloin ja miten alat tekemään muutoksia, ja miten seuraat työn tuunaamisen etenemistä?
- Aloita pienesti, etene vähitellen. Vanhat rutiinit ja työkiire voi tehdä työtapojen muuttamisesta vaikeaa – ole kärsivällinen! Työn tuunaamiseen voi mennä aikaa, mutta pienet muutokset helpottavat etenemistä ja vahvistavat itseluottamusta muuttamaan työtapoja.
[Suomentanut Malin Ekholm]