Intervention designInterventions

Positiivisen psykologian interventiot työpaikalla

Alexandra Michel, Federal Institute for Occupational Health and Safety, Saksa ja Annekatrin Hoppe, Humboldt Universität, Saksa

Käytämme suuren osan valveillaoloajastamme töissä. Työn vaatimusten vähentäminen ja erilaisten resurssien (esim. autonomian tai sosiaalisen tuen) lisääminen edistävät työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, hyvinvointia ja terveyttä. Psykologisessa tutkimuksessa on perinteisesti kartoitettu tapoja, joilla estää työstressin haitallisia seurauksia, mutta viime vuosina tutkimuksessa on myös tarkasteltu keinoja, joilla lisätä työhyvinvointia henkilökohtaisten resurssien parantamisen kautta. Tällaiset resurssien lisäämiseen keskittyvät, positiivista psykologiaa edustavat interventiot ovat siis vielä toistaiseksi kohtalaisen uusi ilmiö työterveyspsykologian kentällä. Työpaikalla järjestettävissä positiivisen psykologian interventioissa herätellään positiivisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä, tavoitteena työntekijän resurssien lisääminen ja resurssien kulumisen estäminen. Seuraavassa esitellään kolme lähestymistapaa, joilla on mahdollista tukea työhyvinvointia työntekijän resursseja lisäämällä.

  1. Kuinka tunnistaa, kokea ja arvostaa työn positiivisia puolia?

Erilaiset kognitiiviset strategiat, kuten optimistinen ajattelu ja positiivisten kokemusten arvostaminen, voivat tuottaa työhyvinvointia. Eräässä interventiotutkimuksessa terveydenhuollon henkilökuntaa ohjattiin muistelemaan jotain tilannetta, jonka he olivat kokeneet positiiviseksi ja merkitykselliseksi työssään. Tämä saattoi olla esimerkiksi onnistunut vuorovaikutustilanne potilaan kanssa, mukava keskustelu kollegan kanssa tai vaikkapa potilaan onnistunut hoito. Interventio toteutettiin viiden minuutin kestoisella, nauhoitetulla harjoituksella, jossa koehenkilöitä pyydettiin pohdiskelemaan tätä positiivista tilannetta ja sen yksityiskohtia syvällisesti yhteensä kymmenenä peräkkäisenä työpäivänä. Verrattuna kontrolliryhmän henkilöihin, jotka eivät suorittaneen vastaavaa positiivisen tilanteen muistelua, koeryhmään kuuluneet henkilöt kokivat vähemmän uupumusasteista väsymystä intervention toteutuksen jälkeen. Erityisesti heikosta palautumisesta kärsivät ihmiset, jotka kokivat, ettei heillä ole energiaa, saivat hyötyä tästä positiivisen ajattelun interventiosta.

  1. Kuinka saada lisää energiaa työhön? Taukojen hyödyt.

Korkea työkuormitus voi kuluttaa työntekijän energian ja johtaa työuupumuksen oireisiin, kuten uupumusasteiseen väsymykseen. Lyhyet tauot auttavat työntekijää siirtämään huomion väliaikaisesti pois työasioista ja tukevat energiatasojen palautumista kuormitusta edeltäneelle tasolle. Eräässä tutkimuksessa kehitettiin mikrointerventio, jossa työntekijät siirsivät huomionsa pois työasioista joko kuuntelemalla luontoääniä tai suorittamalla nauhalta kuunneltavan, ohjatun kehorentoutusharjoituksen kymmenen peräkkäisen työpäivän ajan. Sekä luontoäänien kuuntelu että rentoutusharjoitus osoittautuivat tutkimuksessa tehokkaiksi tavoiksi lisätä tarmokkuutta ja vähentää väsymystä. Tämänkaltaiset lyhyet palautumistauot voidaan kohtalaisen helposti sisällyttää työpäivään.

  1. Kuinka irrottautua työstä ja löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välille?

Jos työasioista ei irrottauduta, vaan niitä ajatellaan myös vapaa-ajalla, työn ja vapaa-ajan välille syntyy epätasapaino. Eräässä tutkimuksessa suunniteltiin rajateoriaan pohjautuva netti-interventio, jossa henkilöitä autettiin löytämään heille yksilöllisesti sopiva tapa erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Interventiossa henkilöille opetettiin mindfulness-taitoja, toisin sanoen hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Koehenkilöitä ohjattiin pohdiskelemaan strategioita, joita he itse hyödyntävät työn ja vapaa-ajan erottamiseen. Lisäksi heille opetettiin hengitysharjoituksia, jotka tukivat nykyhetkeen keskittymistä ja työhön liittyvistä ajatuksista ja tunteista irrottautumista. Tavoitteena oli, että koehenkilöt pystyisivät suuntaamaan huomionsa johonkin tiettyyn vapaa-ajan aktiviteettiin (esim. lasten kanssa leikkiminen) ja päästämään irti työmurheista. Verrattuna tutkimuksen kontrolliryhmään, intervention suorittaneen henkilöt kokivat vähemmän uupumusasteista väsymystä, negatiivisia tunteita ja työn ja vapaa-ajan epätasapainoa, sekä enemmän psykologista työstä irrottautumista ja tyytyväisyyttä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.

Yhteenveto

Työn positiivisia puolia ajattelemaan ohjaavat, työtaukoja ja työn ja vapaa-ajan toisistaan erottamista tukevat interventiot voivat lisätä työhyvinvointia kasvattamalla työntekijöiden henkilökohtaisia resursseja. Tällaisia resursseja lisääviä aktiviteetteja on helppo lisätä työpäivän lomaan tai suorittaa myös työpäivän jälkeen vapaa-ajalla. Ne soveltuvat hyvin eri ammateissa työskenteleville ihmisille ja voidaan toteuttaa teknologia-avusteisesti esimerkiksi internetin kautta. Varsinkin korkeasta työkuormituksesta kärsivät työntekijät saattavat hyötyä tällaisista positiivisen psykologian interventiosta, vaikka onkin hyvä muistaa, että niiden pitkäkestoista vaikuttavuutta ei toistaiseksi ole vielä tutkittu. Positiivisen psykologian interventiot eivät kuitenkaan yksinään ole riittävä korvike laajemmille työhyvinvoinnin interventioille (esim. työkuormituksen vähentäminen, yhteistyön parantaminen ja johtamisen kehittäminen), mutta ne voivat olla arvokas osa työhyvinvoinnin kehittämisen työkalupakkia.

Käytännön suosituksia

  • Muistele jotain onnistunutta tai miellyttävää asiaa työpäivän ajalta, esimerkiksi mukava keskustelu työkaverin kanssa, onnistunut esitys, tai vaikkapa työtehtävät, jotka tuntuivat mieluisilta.
  • Suunnittele työpäivän ajalle lyhyitä taukoja irrottautuaksesi hetkeksi töistä ja ladataksesi akkuja. Voit esimerkiksi rentoutua, meditoida tai mennä kävelylle.
  • Yritä irrottautua vapaa-ajalla työhön liittyvistä ajatuksista ja tunteista käyttämällä mindfulness-hengitysharjoituksia ja keskittymällä nykyhetkeen.

Käännös: Kia Gluschkoff

Please follow and like us: