Self-regulation, Stress

Taukojen merkitys terveysalalla

Kirjoittanut Julia Allan, Aberdeen University, Skotlanti

 

Elämä modernissa maailmassa on hektistä. Elämme digitalisoitunutta aikaa, jossa olemme jatkuvasti tavoiteltavissa ja valppaina. Monet ihmiset tekevät säännöllisesti pitkiä päivä, ja tämä pätee varsinkin terveysalan ammattilaisiin ja eturivin terveyspalveluihin. Hoitoalalla työtunteja kertyy, vuorot ovat usein pidempiä kuin ’tavallinen’ 8 tuntia, ja työ on todella vaativaa. Kun monet potilaat tarvitsevat akuuttia hoitoa, henkilökunnan vastuulle jää tarjota sitä, riippumatta miten kiireinen päivä on ollut, tai miten kauan he ovat olleet töissä. Korkeiden vaatimusten ja työtahdin seurauksena on useasti väliin jäävät tauot – yksi kymmenestä hoitajasta ei koskaan pysty pitämään kunnon taukoa, ja yksi kolmesta pitää ruokatauon harvoin tai ei koskaan. 

(more…)

Automaticity, Behavioural theory, E-health, Habit, Motivation

Norsun ja ratsastajan yhteys: Motivaation rooli

Kirjoittanut António Labisa Palmeira, CIDEFES – Universidade Lusófona, Portugal; ISBNPA:n toiminnanjohtaja

Pitkäaikainen motivaatio terveyskäyttäytymisen ylläpitämiseen voi tulla useasta eri lähteestä, ja käyttäytymistieteilijät yrittävät vieläkin selvittää, miten nämä eri motivaation lähteet liittyvät toisiinsa. Esimerkkinä: Olen juossut melkein päivittäin yli 30 vuoden ajan. Miten ja miksi olen ylläpitänyt tätä tapaa?

Daniel Kahnemann ehdottaa kaksijakoista motivaatiojärjestelmää: ensimmäinen järjestelmä, johon kuuluvat vaistot ja emootiot, ja toinen, jota ohjaa harkinta ja tietoinen toiminta. Tämän perusteella voisimme siis sanoa, että toinen järjestelmä motivoi minua juoksemaan koska olen tietoinen liikunnan terveysvaikutuksista. Toisaalta Ed Deci saattaisi ehdottaa, että motivaationi juosta on sisäistä ja liittyy arvoihini ja haluihini – juoksen koska tykkään siitä.

(more…)

E-health, Interventions

Oma interventio omalla tyylillä: lyhyet arviointi-interventiot

Kirjoittanut Katarzyna Cantarero, SWPS University, Puola

Koettu hyvinvointi riippuu synnynnäisistä ominaisuuksista, elämän tapahtumista ja – onneksi – omista tietoisista teoista. Monet tutkijat ovat selvittäneet, mikä vahvistaa ihmisen psyykkistä toimintakykyä. Lyhyet arviointi-interventiot (engl. appraisal/affirmation intervention) ovat yksi tapa edistää hyvinvointia.

Tutkimusten mukaan lyhyillä kirjoitustehtävillä, kuten kiitollisuuslistoilla tai -kirjeillä, voidaan edistää psyykkistä hyvinvointia. Laajassa useiden tutkimusryhmien yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa tutkijat 87 maasta osoittivat, että yksinkertaisilla uudelleenarviointi-interventioilla (eli muuttamalla johonkin tilanteeseen liittyviä tuntemuksia tai keskittymällä tilanteen hyviin puoliin) onnistuttiin lisäämään myönteisiä tunteita koronaviruspandemian aikana. Stressaavan tilanteen uudelleen arvioinnista voi olla hyötyä. Näiden arviointitehtävien aikana ihmiset keksivät myönteisiä näkökulmia kohtaamansa tilanteeseen.

(more…)

E-health, Mental Health

Terapeuttiset menetelmät vastaanoton ulkopuolella: Mobiiliteknologian lupaavat menetelmät

Kirjoittaneet Egon Dejonckheere & Peter Kuppens, KU Leuven, Belgia. 

Psykoterapia eri muodoissaan toteutuu pääsääntöisesti terapeutin vastaanotolla, mutta kun potilaat lähtevät tästä tilasta, heidän on vaikea soveltaa istunnoilla opittua arkeensa. Tutkimus on todennut, että terapiahoito voi toimia paremmin, kun tietoa asiakkaan arjesta ja vastaanoton ulkopuolella tapahtuvasta elämästä on helposti saatavilla. Tämän tiedon avulla voidaan tehokkaammin puuttua ongelmiin ja kaventaa terapian ja oikean elämän välistä kuilua.

(more…)

Assessment, Communication, Coping, Illness representation

Kuinka auttaa potilasta hallitsemaan sairauttaan? Sairauskäsityksillä on väliä

Kirjoittajat: Yael Benyamini, Tel Avivin yliopisto, Israel ja Evangelos C. Karademas, Kreetan yliopisto, Kreikka

Anna ja Mary ovat terveitä 45-vuotiaita naisia, jotka asuvat suuressa Euroopan kaupungissa. Molemmat tuntevat useita ihmisiä, jotka ovat sairastuneet koronaan, ja kuulevat ja lukevat sairaudesta jatkuvasti. Anna uskoo, että Covid-19 on vakava sairaus ja on hyvin huolissaan mahdollisesta tartunnasta. Vaikka Anna uskookin, että hän ikänsä vuoksi selviäisi taudista, hän arvelee, että luultavasti kärsisi pitkittyneistä ja hankalista oireista. Anna tekee mahdollisimman paljon etätöitä, käyttää ulkona aina maskia ja odottaa seuraavaa rokoteannostaan.

(more…)

Coping, Social Support, Stress

Uusi tieto stressistä voi helpottaa huolestuneisuutta

Kirjoittanut Bart Verkuil, Leidenin yliopiston kliinisen psykologian laitos, Alankomaat ja PEP Group, Noordwijk, Alankomaat

 Mitä jos saan tartunnan ja joudun sairaalaan? Mitä jos en pysty maksamaan laskujani muutaman kuukauden päästä? Millä tavalla korona-ajan sulkutila vaikuttaa lasteni terveyteen?

Koronaviruksen uhkan vaikutus useimpien ihmisten elämään on suuri. Kun määritetään tarpeellisia toimenpiteitä ja arvioidaan ihmisiin kohdistuvia riskejä, tieteentekijät käyttävät tilastollisia malleja ymmärtääkseen viruksen leviämistä. Tämä tietenkin auttaa hallitsemaan pandemiaa. On huomionarvoista, että ihmiset yksilöinä toimivat jatkuvasti kuten tieteentekijät, mutta automaattisemmin: ihmismielen voi nähdä “ennustekoneena”, joka arvioi koko ajan, onko itse vaarassa saada tartunnan, menettää työn tai joutua arvostelun kohteeksi. Riskien arvioinnissa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja, ja joidenkin ihmisten arviot kiertyvät voimakkaiksi huoliksi.

(more…)

Patient engagement

Jos lääketiede on joukkuelaji, potilas on yksi pelaajista: psykologinen näkökulma potilaan osallistamiseen

Kirjoittanut G. Graffigna, Sacro Cuoren katolinen yliopisto, Italia

 Kaikkien hoitoketjuun kuuluvien terveydenhuollon ammattilaisten täytyy tehdä koordinoitua yhteistyötä, jotta terveydenhuolto toimii tehokkaasti. Lääketieteessä tarvitaan siis tiimityötä. Jos lähtökohta on tämä, potilas täytyy nähdä osana joukkuetta.

Potilaan osallistamisen konsepti ottaa tämän huomioon. Osallistaminen on tehokkaamman ja kestävämmän terveydenhuollon tärkeä osa.

(more…)

Communication, Incentives, Motivational interviewing, Social Support

Kuinka tukea painonpudotusta ja kakkostyypin diabeteksen hallintaa

Leah Avery – Teesside University, Yhdistynyt kuningaskunta

Kakkostyypin diabetesta pidettiin ennen etenevänä sairautena, joka väistämättä vaatii lopulta insuliinihoitoa. Elintapojen muutosta koskeva käyttäytymistieteellinen tutkimus kuitenkin haastaa tätä pessimististä ennustetta. Samaan aikaan, kun kakkostyypin diabetes edelleen yleistyy, kertyy näyttöä ruokavaliomuutosten merkityksestä tämän sairauden hoidossa.

Ruokavalioon keskittyvät lähestymistavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Jotkut keskittyvät siihen, mitä ihminen syö (esim. hiilihydraatit), jotta voidaan optimoida aineenvaihduntaa ja verensokeritasapainoa hitaan ja vakaan painonpudotuksen avulla. Toiset lähestymistavat keskittyvät siihen, kuinka paljon ihminen syö, kuten esimerkiksi vähäkaloriset dieetit, joilla rajoitetaan energiansaantia merkittävästi ja pudotetaan painoa nopeasti.

(more…)

Communication, Goal setting

Terveiden keskustelutaitojen opettaminen ammattilaisille: Healthy Conversation Skills

Alkuperäinen teksti: Wendy Lawrence, Southamptonin yliopisto

Nykypäivän yhteiskunnassa elintapamme ovat yhteydessä keskeisimpiin sairautta ja kuolemia aiheuttaviin tekijöihin, ja myös kiinnostus terveyskäyttäytymisen parantamiseen on lisääntynyt. Eturivin toimijat – etenkin terveys- ja sosiaalialalla työskentelevät tahot – ovat avainresurssi käyttäytymismuutoksen tukemiseen. Rutiinikäynneillä on mahdollista keskustella käyttäytymisen muutoksesta viikoittain, mutta monet ammattilaiset kokevat, että heillä on puutteita käyttäytymismuutoksen tukemiseen tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa. Tämä voi vähentää itseluottamusta keskustella asiakkaiden tai potilaiden kanssa potentiaalisesti herkistä aiheista, kuten tupakoinnista, painonpudotuksesta tai alkoholin käytöstä.

(more…)

Automaticity, Habit, Self-efficacy

Syödäkö vai eikö, siinä pulma: terveyspsykologiasta apua ruuan turvallisuuteen

Kirjoittanut Barbara Mullan, Curtin University, Australia

Ruuan turvallisuuden ongelmat

Vuosittain joka kymmenes ihminen maailmassa (arviolta 600 miljoonaa ihmistä) sairastuu syötyään pilaantunutta ruokaa, ja jopa 420 000 kuolee siihen. Alueelliset erot ovat suuret: Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja itäisillä Välimeren seuduilla sairastuvuutta on eniten (lisää tietoa alueellisista eroista täällä). Suuria eroja on myös siinä, minkä tyyppiset taudinaiheuttajat aiheuttavat ruokamyrkytyksiä (virukset, bakteerit, loiset).

Ruuan turvallisuuden ketjussa “laitumelta lautaselle” on monta lenkkiä. Viljelijöitä, teollisuutta ja ravintoloita autetaan monin tavoin parantamaan ruuan turvallisuutta, mutta kuluttajan osallistaminen turvalliseen ruuan käsittelyyn usein laiminlyödään. Kuluttajan turvalliset ruuankäsittelytavat ovat olennaisia, koska ne ovat ruokamyrkytysten ehkäisyn viimeinen vaihe. Arviot siitä, kuinka suuri osa ruokamyrkytyksistä aiheutuu kotona, vaihtelevat 11–87 %:iin. Terveyspsykologiaa hyödyntämällä voidaan auttaa kuluttajia minimoimaan ruokamyrkytyksen riski kotona.

(more…)