Amanda Rebar, Central Queensland University, Australia

On hyvin tunnettu tosiasia, että emme aina käyttäydy sen mukaisesti, mikä olisi parasta terveydellemme pitkällä tähtäimellä. Vaikka olemme tietoisia esimerkiksi liikunnan myönteisistä vaikutuksista fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, harva meistä liikkuu säännöllisesti. Vain noin puolet meistä päätyy tekemään todellisia muutoksia liikuntatottumuksiinsa sen jälkeen, kun päätös aloittaa liikuntaharrastus on syntynyt –  varsinaisen muutoksen todennäköisyys vastaa siis kolikon heittoa!

Oletko koskaan miettinyt, miksi parhaista aikomuksistamme huolimatta sorrumme terveydellemme haitalliseen toimintaan? Terveyspsykologian piirissä suosiota saaneet kaksoisprosessimallit (dual process models) auttavat ymmärtämään sitä, millaiset tekijät vaikuttavat käyttäytymiseemme ja tarjoavat samalla tuoreen näkökulman siihen, kuinka voimme tukea terveitä elämäntapavalintoja ilman toistuvaa taistelua houkutusten ja tahdonvoiman välillä. Kaksoisprosessimalleista on useita versioita, mutta niiden keskeinen lähtökohta on se, että käyttäytymiseemme vaikuttavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat (automaattiset) prosessit. Tiedostetut käyttäytymiseen vaikuttavat prosessit ovat harkittuja ja suunnitelmallisia, toimivat tyypillisesti melko hitaasti ja vaativat tahdonvoimaa. Tiedostamattomat käyttäytymiseen vaikuttavat prosessit puolestaan heijastavat enemmänkin vaistomaisia ja spontaaneja impulsseja.

Vaikka nämä kaksi prosessia eroavatkin toisistaan, ne voivat silti päätyä samanlaisiin lopputulemiin. Jos henkilö muuttaa esimerkiksi ravitsemustottumuksiaan, tämä saattaa olla yhtä hyvin seurausta tiedostetuista tai tiedostamattomista prosesseista. Voi olla, että henkilö tekee tietoisen päätöksen muuttaa ravitsemustottumuksiaan saatuaan tietää, että hänellä on esimerkiksi kohonnut sydäntautiriski. Vaihtoehtoisesti on myös mahdollista, että muutos ravitsemustottumuksissa selittyykin sillä, että henkilö ei yksinkertaisesti ole samassa määrin kokenut mielitekoja niitä ruokia kohtaan, joita hän on ennen nauttinut.

Tiedostamattomilla käyttäytymisprosesseilla on perinteisesti ollut melko huono maine, koska niiden on nähty lähinnä aiheuttavan sellaisia terveydelle haitallisia houkutuksia, jotka tulee voittaa tahdonvoimaa käyttäen. Käyttäytymisen muutokseen tähtäävissä strategioissa painottuvatkin tyypillisesti tiedon jakaminen terveydelle haitallisten tapojen seurauksista, suunnitelmallinen tavoitteiden asetanta, muutosten tehokas läpivienti ja käyttäytymisen säännöllinen seuranta. Ongelmallista on se, että tällaiset tiedostettujen prosessien kautta vaikuttavat muutosstrategiat eivät kuitenkaan aina tue käyttäytymisen muutosta tai ne johtavat usein parhaimmillaankin vain lyhytkestoisiin käyttäytymisen muutoksiin.

Terveellisen elämäntavan ylläpitäminen vaatii epäilemättä houkutusten torjumista, mutta myös tiedostamattomat käyttäytymisprosessit voivat olla hyödyksi näiden houkutusten välttämisessä –  tutkimusten mukaan tiedostamattomat prosessit voivat jopa tukea pitkän tähtäimen terveyskäyttäytymistavoitteiden saavuttamista. Pienetkin muutokset siinä, kuinka elämäntapamuutosta tuetaan, voivat edesauttaa epäterveellisten houkutusten torjumista ja jopa pysäyttää taistelun houkutusten ja tahdonvoiman välillä.

Käytännön suosituksia

• Tee päivärutiineihin yksinkertaisia muutoksia, jotka auttavat torjumaan epäterveellisiä houkutuksia. Tietyt vuorokaudenajat, paikat, mielialat tai kokemukset liittyvät tyypillisesti houkutusalttiuteen. Näiden houkutuksia laukaisevien asioiden tiedostaminen heikentää houkutusten vahvuutta ja tahdonvoimaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa sortumisen riski on suurin.
  • Esimerkki: Tupakoinnin lopettaneen henkilön kannattaa tehdä muutos työmatkareittiinsä, jos hän tavallisesti ostaa savukkeita kotimatkansa varrella olevalta huoltoasemalta.
• Keksi keinoja, jotka tekevät terveellisistä tottumuksista helpompia ja miellyttävämpiä kuin epäterveellisistä tavoista.
  • Esimerkki: Älä säilytä roskaruokaa kotona. Epäterveellisiä ruokia on helpompi vastustaa, jos kotona on vain terveellistä ruokaa ja jos roskaruokaan sortuminen edellyttäisi kaupassa käymistä.
• Tee terveellisistä vaihtoehdoista näkyvämpiä kuin epäterveellisistä vaihtoehdoista. Mainosten voima perustuu toistoon ja näkyvyyteen; samoja tekniikoita voi käyttää terveyskäyttäytymisen muuttamiseen.
  • Esimerkki: Jos henkilön on vaikea muistaa ottaa lääkkeensä, hänen kannattaa pitää ne näkyvillä jossain turvallisessa paikassa kuten ikkunalaudalla kaapin sijasta. Lääkkeet muistetaan ottaa helpommin, kun ne nähdään useita kertoja päivän aikana.
• Tee terveellisiä asioita, jotka palkitsevat. Terveelliset tottumukset, jotka ovat nautinnollisia, vaativat vähemmän tahdonvoimaa ja ovat helpompia ylläpitää. On vaikea vaalia tapaa, jonka toteuttaminen tuntuu epämiellyttävälle.
  • Esimerkki: Jos lapsi ei pidä höyrytetyistä kasviksista, häntä ei kannata pakottaa syömään niitä tai esimerkiksi lahjoa häntä makeisilla. Lapselle kannattaa tarjota eri tavoin valmistettuja kasviksia ja vihanneksia, sillä näin hän oppii pitämään kasviksista sen sijaan että oppisi välttämään niiden syömistä.

Käännös: Kia Gluschkoff