Liiku töissä enemmän ja istu vähemmän – äläkä istu alas tätä lukemaan

Posted on Posted in Interventions, Social Support

Stuart Biddle, University of Southern Queensland, Australia

Tämä teksti on kirjoitettu ystävänpäivänä! Ystävänpäivän teemaan liittyen australialainen terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Bluearth on julkaissut humoristisia videoita, joilla rohkaistaan ihmisiä istumaan vähemmän, eli oikeastaan ”eroamaan epäterveellisestä suhteestaan tuoliin”. Videoiden taustalla on havainto siitä, että yhä useampi meistä tekee työtänsä istuen, mikä ei ole hyväksi terveydellemme. Monet ihmiset istuvat työmatkansa ajan autossa, työpisteellään suuren osan päivästä ja vielä TV:n tai tietokoneen ääressä illalla. Varsinkin työpaikka on otollinen kohde terveyskäyttäytymisen muutokselle, koska vietämme siellä niin suuren osan päivästämme. Olemme kuitenkin melko tottuneita istumaan työskennellessämme, ja niin sosiaaliset normit kuin fyysisen työympäristön piirteetkin tyypillisesti kannustavat meitä istumaan sen sijaan että liikkuisimme. Kuinka tähän saataisiin muutos?

Aivan ensiksi on tärkeää mainita, että istumisen vähentäminen ei ole ainoa ratkaisu tähän ongelmaan. Ihmiset olisi hyvä saada myös liikkumaan, mielellään melko rivakasti. Kuitenkin pelkästään pitkien istumisjaksojen vähentäminen yhdessä kevyen fyysisen aktiivisuuden kanssa on meille hyödyksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sähköpostin lähettämisen sijaan nousemme tuolilta ja menemme keskustelemaan kollegan kanssa, käytämme portaita hissin sijaan, tai yleensäkin nousemme tuolilta useita kertoja työpäivän aikana.

Minkälaisten keinojen on sitten havaittu toimivan? Eräässä käyttäytymismuutostekniikoita käsittelevässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa arvioitiin 38 käyttäytymismuutosinterventiota, joista 20 oli suoritettu työelämän kontekstissa. Näistä interventioista 15 kappaletta (39%) arvioitiin erittäin lupaaviksi. Erityisen toimivia käyttäytymismuutostekniikoita olivat esimerkiksi sähköpöydän käyttöönotto, istumisen haitoista ja liikkumisen hyödyistä kouluttaminen, suostuttelu tunteisiin vetoamalla, liikkumisen itseseuranta, sosiaalisen ja fyysisen työympäristön muokkaaminen sekä yhteinen ideointi näiden ratkaisujen kehittämiseksi.

Näistä tekniikoista varsinkin sähköpöydän käyttö on suosittu tapa vähentää töissä istumista ja lisätä liikkumista. Sähköpöydän käyttäjiä ei tyypillisesti kannusteta seisomaan aivan koko päivää, vaan enemmänkin vähentämään pitkiä istumisjaksoja työpäivän aikana. Tällaisten säädettävien työpöytien käyttöönoton hyödyt perustuvat siihen, että ne vaikuttavat käyttäytymiseemme muuttamalla fyysistä työympäristöämme. Parhaisiin tuloksiin päästään luultavasti silloin, kun fyysisen työympäristön muutokseen yhdistetään tiedotus muutoksen hyödyllisyydestä ja käyttäytymisen itseseuranta. Sopivan itseseurantavälineen löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa. Olennaista käyttäytymisen muutoksessa vaikuttaisi olevan muutostekniikoiden käyttöönoton onnistumisen seuranta ja sellaisten itseseurantavälineiden löytäminen, jotka tarjoavat oikea-aikaista palautetta ja jotka aidosti tukevat käyttäytymismuutosta.

Käytännön suosituksia:

  1. Kannusta ylintä johtoa tukemaan istumista vähentävää ja liikkumista suosivaa työskentelytapaa.
  2. Tarjoa koulutusta liikkumisen hyödyistä ja istumisen haitoista, yhdistä tähän mielellään myös istumiseen käytetyn ajan itseseuranta (esim. istumispäiväkirja).
  3. Muovaa sosiaalisia normeja sellaisiksi, että ne sallivat kokouksissa seisomisen istumisen sijaan. Rohkaise työntekijöitä pitämään kävelykokouksia.
  4. Ota käyttöön sähköisesti säädettävät työpöydät, mikäli tämä on mahdollista.
  5. Jos sähköpöytien käyttöönotto ei ole mahdollista, tarjoa tilaisuus satunnaiseen seisomiseen työpäivän aikana esimerkiksi korkeiden työtasojen ääressä.

 

Käännös: Kia Gluschkoff