{"id":846,"date":"2018-03-07T08:21:36","date_gmt":"2018-03-07T08:21:36","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=846"},"modified":"2025-11-04T14:40:40","modified_gmt":"2025-11-04T14:40:40","slug":"planning-theory-and-evidence-based-behavior-change-interventions-intervention-mapping","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2018\/03\/planning-theory-and-evidence-based-behavior-change-interventions-intervention-mapping\/","title":{"rendered":"Teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvien k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosinterventioiden suunnittelu Intervention Mapping -menetelm\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Gerjo Kok, Maastricht University, the Netherlands; University of Texas at Houston, USA<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen parantamiseksi ja kansanterveyden edist\u00e4miseksi on kehitetty useita interventiota, mutta hyvin harvan intervention taustalla on sek\u00e4 teoreettista ett\u00e4 tutkittua tietoa. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti sit\u00e4 prosessia, jonka mukaan terveyspsykologian ammattilaiset kehitt\u00e4v\u00e4t interventioita. Tarkastelu keskittyy nostamaan esille vaiheita, joissa t\u00e4m\u00e4 prosessi eroaa edukseen tavanomaisista intervention kehitysprosesseista.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p><strong>Intervention kehitt\u00e4misen vaiheet<\/strong><\/p>\n<p>K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosinterventioiden suunnittelu etenee vaihe vaiheelta, johon tyypillisesti sis\u00e4ltyy sek\u00e4 etenemist\u00e4 ett\u00e4 taaksep\u00e4in palaamista. Koska prosessin jokainen vaihe rakentuu sit\u00e4 edelt\u00e4ville vaiheille, huolimattomuus yhdess\u00e4 vaiheessa voi johtaa virheisiin ja ep\u00e4onnistuneisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin seuraavassa vaiheessa. Niin kutsuttu Intervention Mapping (IM) -menetelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuusi vaihetta, jotka auttavat intervention suunnittelijaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 teoriaan ett\u00e4 tutkittuun tietoon perustuvan intervention.<\/p>\n<p><strong>Vaihe 1: Tarpeiden m\u00e4\u00e4rittely<\/strong><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa intervention ohjausryhm\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee ongelman ja tarkastelee sit\u00e4. Ohjausryhm\u00e4 voi koostua esimerkiksi intervention kohderyhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4, asiantuntioista, tutkijoista, intervention k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttajista ja muita sidosryhmi\u00e4 edustavista henkil\u00f6ist\u00e4. Ohjausryhm\u00e4 pyrkii tunnistamaan, mitk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t aiheuttavat kyseisen ongelman, sek\u00e4 mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t puolestaan johtuvat. N\u00e4iden eri tekij\u00f6iden yhteydet voidaan kuvata niin kutsutussa loogisessa mallissa \u2013 kuten alla olevassa yksinkertaistetussa esityksess\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat nuorten sukupuolitautien ja HIV:n lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-861 size-full\" src=\"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5.jpg\" alt=\"\" width=\"720\" height=\"540\" srcset=\"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5.jpg 720w, https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5-300x225.jpg 300w, https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5-230x173.jpg 230w, https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5-350x263.jpg 350w, https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/Slide1-5-480x360.jpg 480w\" sizes=\"(max-width: 720px) 100vw, 720px\" \/><\/p>\n<p><strong>Vaihe 2: Tavoitteiden asettaminen<\/strong><\/p>\n<p>Kun ongelma ja sen syyt on m\u00e4\u00e4ritelty selke\u00e4sti, interventiolle voidaan asettaa tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen sis\u00e4ltyy muun muassa se, ett\u00e4 tunnistetaan kuinka k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavien tekij\u00f6iden tulee muuttua, jotta varsinainen ongelma lieventyisi. Yll\u00e4 olevasta loogisesta mallista voidaan esimerkiksi havaita, ett\u00e4 nuorten kondomink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 muuttamalla heid\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n sukupuolitautien riskin suuruudesta sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, kuinka tehokkaan suojan kondomi tarjoaa. Mallista havaitaan lis\u00e4ksi, ett\u00e4 intervention tulisi vahvistaa nuorten pystyvyyden tunnetta neuvottelijana, vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan suoraan seksikumppanin asenteisiin sek\u00e4 helpottaa nuorten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ehk\u00e4isy- ja perhesuunnitteluneuvontaan.<\/p>\n<p><strong>Vaihe 3: Intervention suunnittelu<\/strong><\/p>\n<p>Interventio suunnitellaan johdonmukaiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Siihen valitaan teoriaperusteisia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivaksi havaittuja menetelmi\u00e4, jotka muuttavat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 joko suoraan tai ep\u00e4suorasti vaikuttamalla k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla oleviin tekij\u00f6ihin. Samalla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n intervention teema, osa-alueet, laajuus ja sen vaiheiden etenemisj\u00e4rjestys. IM-menetelm\u00e4n mukaisesti interventioon valitaan sellaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosmenetelmi\u00e4, jotka ovat osoittautuneet vaikuttaviksi ja tehokkaiksi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla olevien syiden ja\/tai ymp\u00e4rist\u00f6n olosuhteiden muokkaamisessa. Yll\u00e4 olevaan malliin palaten, esimerkiksi k\u00e4sityst\u00e4 sukupuolitautien riskin suuruudesta voidaan muuttaa jakamalla riskiennusteisiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Pystyvyyden tunnetta voidaan kasvattaa mallioppimisen ja palautteen kautta. Poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin voidaan vaikuttaa lobbauksella ja kannatustoiminnalla. N\u00e4m\u00e4 kaikki muutosmenetelm\u00e4t vaativat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamista, jossa huomioidaan sek\u00e4 teoriaan ett\u00e4 tutkimustietoon liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat. Esimerkki mallioppimiseen liittyen: henkil\u00f6 samaistuu mallin toimintaan ja havaitsee, ett\u00e4 mallin mukaista toimintaa vahvistetaan, henkil\u00f6ll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on riitt\u00e4v\u00e4 pystyvyyden tunne sek\u00e4 taidot toimintaan. Malli toimii henkil\u00f6lle selviytymiskeinona.<\/p>\n<p><strong>Vaihe 4: Intervention rakentaminen<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa intervention ohjelma hiotaan valmiiksi ja intervention viestint\u00e4materiaali luonnostellaan, testataan ja tuotetaan lopulliseen muotoonsa. Esimerkiksi yll\u00e4 olevaan malliin perustuvan, hollantilaisen \u2018<a href=\"http:\/\/www.langlevedeliefde.nl\/sites\/default\/files\/folder\/long_live_love_english\/index.html#page\/1\">Long Live Love\u2019<\/a> -intervention ja sen viestint\u00e4materiaalin on osoitettu edist\u00e4v\u00e4n turvaseksi\u00e4 nuorten keskuudessa.<\/p>\n<p><strong>Vaihe 5: Intervention toimeenpano<\/strong><\/p>\n<p>Interventiolle luodaan toimeenpanosuunnitelma. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy intervention kohderyhm\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteleminen, ohjelmalla saavutettavien muutostavoitteiden t\u00e4sment\u00e4minen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteiden suunnittelu hy\u00f6dyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 IM-menetelm\u00e4n vaiheita. Edell\u00e4 mainitun esimerkki-intervention kohderyhm\u00e4 koostui 14\u201315 -vuotiaista koululaisista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteet sis\u00e4lsiv\u00e4t ohjelman jalkauttamisen kouluissa, sen hyv\u00e4ksytt\u00e4misen rehtorien ja opettajien keskuudessa, ohjelman varsinaisen toteuttamisen ja sen vakiinnuttamisen osaksi koulun toimintaa koulun johtokunnan tuella.<\/p>\n<p><strong>Vaihe 6: Intervention vaikuttavuuden arviointi<\/strong><\/p>\n<p>Intervention toimeenpanon j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella, saavuttiko ohjelma sille asetetut tavoitteet (vaikuttavuuden arviointi) ja pantiinko se toimeen suunnitelman mukaisesti (prosessin arviointi). Interventiota kehitett\u00e4ess\u00e4 vaiheet 5 ja 6 tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. N\u00e4ist\u00e4 vaiheista saatavaa tietoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 intervention asteittaiseen parantamiseen samalla kun sen suunnittelussa liikutaan vaiheesta toiseen edeten ja tarvittaessa my\u00f6s taaksep\u00e4in palaten.<\/p>\n<p><strong>Laaja n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n<p>K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosinterventioiden tulisi:<\/p>\n<p>(1) perustua sek\u00e4 teoriaan ett\u00e4 tutkittuun tietoon;<\/p>\n<p>(2) l\u00e4hesty\u00e4 (terveys)ongelmien arviointia ja niihin vaikuttamista ekologisesta (tosiel\u00e4m\u00e4n huomioivasta) l\u00e4ht\u00f6kohdasta;<\/p>\n<p>(3) varmistaa kohderyhm\u00e4\u00e4 edustavien toimijoiden ja muiden oleellisten sidosryhmien osallistuminen interventioon. Kun interventioon osallistuu toimijoilta laajasti eri osa-alueilta, ohjelma hy\u00f6tyy n\u00e4iden toimijoiden monipuolisesta osaamisesta ja kokemuksista. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 intervention toimenpiteiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltuvuutta ja antaa ev\u00e4it\u00e4 intervention vaikuttavuuden arviointiin parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n<p><strong>Ydinprosessit<\/strong><\/p>\n<p>IM-menetelm\u00e4ss\u00e4 erityisen oleellisia toimenpiteit\u00e4 kutsutaan ydinprosesseiksi. Ydinprosesseja ovat muun muassa kysymysten esitt\u00e4minen, vastausten ideointi ryhm\u00e4ss\u00e4, empiiristen tutkimustulosten tarkastelu, teoriapohjaan perehtyminen, aikaisemmassa tutkimuksessa olevien puutteiden tai aukkojen tunnistaminen ja lopulta mahdollisten vastausten tuottaminen. Varsinkin terveyspsykologian ammattilaiset ovat tyypillisesti harjaantuneita soveltamaan ongelman kannalta oleellisia teorioita sen ratkaisemiseksi. Intervention suunnittelija kohtaa erilaisia teoreettisia malleja ja k\u00e4sitteit\u00e4 my\u00f6s tarkastellessaan aikaisempia tutkimuksia ongelman aihepiiriin liittyen. Intervention suunnittelijat voivat lis\u00e4ksi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 itselleen ennest\u00e4\u00e4n tuttuja teorioita, kuten suunnitellun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen liittyv\u00e4n itses\u00e4\u00e4telyn teoriaa.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Intervention ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 tulisi aina olla yksi k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden asiantuntija, kuten terveyspsykologian ammattilainen.<\/li>\n<li>K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosintervention tulisi perustua sek\u00e4 teoriaan ett\u00e4 tutkimustietoon, tarkastella k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 systeemin\u00e4k\u00f6kulmasta ja varmistaa sidosryhmien osallistuminen.<\/li>\n<li>K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosinterventio kehitet\u00e4\u00e4n vaiheittain siten, ett\u00e4 jokainen vaihe rakentuu sit\u00e4 edelt\u00e4vien vaiheiden varaan. IM-menetelm\u00e4st\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 n\u00e4iden vaiheiden l\u00e4pik\u00e4ymisess\u00e4.<\/li>\n<li>Ydinprosessit voivat auttaa terveyspsykologian ammattilaisia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n teoriaperusteisia vastauksia intervention suunnitteluun liittyviin kysymyksiin.<\/li>\n<li>Intervention suunnittelussa erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttavien, muokattavissa olevien tekij\u00f6iden tunnistaminen, teoriapohjan huomioiminen intervention vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi sek\u00e4 sen varmistaminen, ett\u00e4 interventio pannaan toimeen suunnitelman mukaisesti.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>By Gerjo Kok, Maastricht University, the Netherlands; University of Texas at Houston, USA A wide range of campaigns and interventions to improve public health and change health behaviors currently exists, but many of these are not \u201ctheory- and evidence-based\u201d. This [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":892,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[22,13],"tags":[],"class_list":["post-846","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-behavioural-theory","category-interventions"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"kr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ro":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"tr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=846"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4633,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions\/4633"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/892"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}