{"id":652,"date":"2017-05-01T02:26:13","date_gmt":"2017-05-01T02:26:13","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=652"},"modified":"2025-11-04T14:46:13","modified_gmt":"2025-11-04T14:46:13","slug":"harnessing-your-imagination-using-the-power-of-mental-imagery-to-change-health-behaviour","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2017\/05\/harnessing-your-imagination-using-the-power-of-mental-imagery-to-change-health-behaviour\/","title":{"rendered":"Mielikuvitusta peliin: Mielikuvien voiman hy\u00f6dynt\u00e4minen terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksessa"},"content":{"rendered":"

Martin S. Hagger, Curtin University, Australia ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Suomi sek\u00e4 Dominic Conroy, Birkbeck University of London, Iso-Britannia<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 mielikuvat ovat?<\/strong><\/p>\n

Ihmiset ovat tyypillisesti melko hyvi\u00e4 kuvittelemaan asioita. Usein esimerkiksi k\u00e4ymme l\u00e4pi tulevia tilanteita ja toimintaamme mieless\u00e4mme tai haaveilemme tulevaisuudesta korkealentoisesti. T\u00e4llainen tilanteiden l\u00e4pik\u00e4ynti mieless\u00e4 on yleens\u00e4 suunnittelematonta ja spontaania. Psykologiassa on tutkittu, voisiko kyky\u00e4 mielikuvien tuottamiseen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna tavoitteiden saavuttamisen edist\u00e4misess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n

Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 tai mielikuvissa simulointi tarkoittaa keinoja, joilla motivaatiota tavoitteiden mukaiseen toimintaan vahvistetaan mielikuvituksen avulla. Mielikuvien k\u00e4yt\u00f6n keinoja on monenlaisia. Niihin liittyy tyypillisesti omatoimisia tai ammattilaisen ohjaamia harjoituksia, joissa kuvitellaan tai visualisoidaan onnistunut suoritus tai tunteet, joita suoritus ja sen seuraukset synnytt\u00e4v\u00e4t. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 voi kuvitella, miten h\u00e4n toimii p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen tilanteissa, joissa todenn\u00e4k\u00f6isesti himoitsee tupakkaa. Mielikuvitusta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t interventiot perustuvat siihen, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t motivaatiota toteuttaa kuviteltua toimintaa tulevaisuudessa. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t valmiuksia toiminnan menestyksekk\u00e4\u00e4seen toteuttamiseen ja tavoitteen saavuttamiseen.<\/p>\n

Mielikuvat voivat lis\u00e4t\u00e4 toiminnan toteuttamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tilannesidonnaista itsevarmuutta<\/a>, jota kutsutaan my\u00f6s pystyvyyden tunteeksi. Vahvempi pystyvyyden tunne voimistaa yksil\u00f6n motivaatiota tai aikomuksia toteuttaa toimintaa tulevaisuudessa ja auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n yli esteist\u00e4. Esimerkiksi kun laihduttaja kuvittelee, miten h\u00e4n onnistuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sokerisia virvoitusjuomia taukojen aikana, ja visualisoi selviytyv\u00e4ns\u00e4 esteist\u00e4, esimerkiksi valitsemalla janoisena v\u00e4h\u00e4sokerisen juoman, h\u00e4nen luottamuksensa kykyyns\u00e4 toimia n\u00e4in kasvaa. Itse asiassa kuvitellessaan onnistuneen suorituksen yksil\u00f6 tulee luoneeksi parhaan mahdollisen roolimallin – itsens\u00e4!<\/p>\n

Miten mielikuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n

Vaikka mielikuvaharjoituksia on monenlaisia (esim. ohjattu mielikuvaharjoittelu, mielikuvasimulaatio), niihin kaikkiin liittyy tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 elementtej\u00e4. Mielikuvaharjoituksissa henkil\u00f6 luo yleens\u00e4 dynaamisen mielensis\u00e4isen kuvan itsest\u00e4\u00e4n toteuttamassa haluamaansa toimintaa. Harjoituksen aikana yksil\u00f6 kuvittelee toimintansa reaaliajassa ja niin tarkasti kuin mahdollista, kiinnitt\u00e4en huomiota t\u00e4rkeisiin yksityiskohtiin ja kuvitellen, milt\u00e4 toiminta saattaisi tuntua. Joissain tapauksissa harjoituksessa saatetaan pyyt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuvittelemaan tavoitteen saavuttaminen ja siihen liittyv\u00e4t positiiviset tunteet. Mielikuvat voivat olla itseohjattuja tai harjoitusta johtavan ohjaajan johdattelemia. Ohjaaminen ei vaadi psykologian erityiskoulutusta, mutta kokemus mielikuvien her\u00e4ttelyst\u00e4 ja ohjaamisesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Mielikuvaharjoittelua voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s ryhmiss\u00e4, jolloin ohjaaja johtaa harjoitusta, mutta jokainen ryhm\u00e4n j\u00e4sen k\u00e4y mieless\u00e4\u00e4n l\u00e4pi omaa tilannettaan.<\/p>\n

Toimiiko se?<\/strong><\/p>\n

Mielikuvissa simulointia on k\u00e4ytetty lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n motivaatiota ja itsevarmuutta terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 kannustamalla ihmisi\u00e4 visualisoimaan ne askeleet, joita toivottu terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 toiminta vaatii, voidaan lis\u00e4t\u00e4 toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 varsinaista toiminnan toteuttamista. Mielikuvaharjoitukset on osoitettu tehokkaaksi alkoholin k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4<\/a>, liikunnan lis\u00e4\u00e4misess\u00e4<\/a>, terveellisten ruokailutapojen edist\u00e4misess\u00e4<\/a> ja tupakoinnin lopettamisessa<\/a>. Se on todettu toimivaksi my\u00f6s k\u00e4ytettyn\u00e4 rinnakkain muiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen keinojen, kuten toiminnan suunnittelun tai \u201cjos-niin\u201d-suunnitelmien<\/a> (suunnitelma siit\u00e4, milloin, miss\u00e4 ja miten toimia) kanssa (ks. Gollwitzerin blogikirjoitus). Teimme hiljattain katsauksen tutkimuksista, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t mielikuvaharjoituksia k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen apuna<\/a>, ja havaitsimme sen olevan tehokasta erityisesti toistuvasti toteutettuna ja silloin, kun osallistujille annettiin tarkat ohjeet harjoitusten toteuttamiseen.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suositukset<\/strong><\/p>\n

Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 on suhteellisen yksinkertainen, vaivaton ja edullinen keino k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen liittyv\u00e4n motivaation ja pystyvyyden tunteen lis\u00e4\u00e4miseen. Olemme ker\u00e4nneet ehdotuksia mielikuvien k\u00e4yt\u00f6n keskeisist\u00e4 piirteist\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kohdista terveysalan ammattilaisille:<\/p>\n

Kohdeyleis\u00f6.<\/strong> Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat interventiot ovat tarkoituksenmukaisimpia henkil\u00f6ille, jotka ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kiinnostuneita k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 muuttamisesta, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n niille, jotka eiv\u00e4t ole kiinnostuneita tai eiv\u00e4t ole ajatelleet koko asiaa. Usein on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osallistujilla on terveyteen liittyv\u00e4 tavoite (esim. pysty\u00e4 h\u00f6lkk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n 20 minuuttia pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4).<\/p>\n

Harjoitukset<\/strong>. Mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 tulisi tehd\u00e4 harjoituksena, jossa yksil\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyn ajan luoden mielikuvia. Harjoitus tulisi suorittaa hiljaisessa, mukavassa ja h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassa.<\/p>\n

Mielikuvaharjoituksen ohjaaminen.<\/strong> Mielikuvaharjoittelua aloitteleville suositellaan ohjattuja tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin selke\u00e4sti ohjeistettuja harjoituksia. Kokeneemmat voivat toteuttaa harjoituksia itsen\u00e4isesti. Mielikuvien kirjaaminen ja muistutukset (esim. tekstiviesteill\u00e4) voivat olla tehokkaita apuja mielikuvien muistamisessa.<\/p>\n

Ajoitus.<\/strong> Mielikuvaharjoituksia voi toteuttaa hyvin lyhyess\u00e4 ajassa, kenties jopa alle 5 minuutissa, mutta pidemm\u00e4t harjoitukset saattavat olla tehokkaampia ja tuottaa mieleenpainuvampia ja eloisampia mielikuvia.<\/p>\n

Sis\u00e4lt\u00f6.<\/strong> K\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 muuttamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 voi mielikuvaharjoituksessa kuvitella ne askeleet, joita toivotun toiminnan toteuttaminen vaatii sin\u00e4 hetken\u00e4 ja siin\u00e4 paikassa, jossa toiminta todenn\u00e4k\u00f6isesti toteutuu. H\u00e4nt\u00e4 voi my\u00f6s kannustaa kuvittelemaan itsens\u00e4 kohtaamassa toiminnan esteit\u00e4 ja selviytym\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4. Esimerkiksi liikunnan lis\u00e4\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viisi minuuttia istuma- tai jopa makuuasennossa kuvitellen, miten voisi sovittaa lis\u00e4\u00e4 k\u00e4vely\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isiin rutiineihinsa ja itsens\u00e4 toteuttamassa n\u00e4it\u00e4 toimia.<\/p>\n

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukea hiljattain julkaistut suositukset mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksessa.<\/a><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Katariina K\u00f6ykk\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martin S. Hagger, Curtin University, Australia and University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland and Dominic Conroy, Birkbeck University of London, UK What is mental imagery? People are usually quite good at imagining things. For example, people often act out future actions or […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":653,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[13,18,16],"tags":[],"class_list":["post-652","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-interventions","category-mental-imagery","category-planning"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"kr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ro":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"tr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=652"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4644,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/652\/revisions\/4644"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/653"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=652"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=652"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}