{"id":609,"date":"2017-03-28T05:22:28","date_gmt":"2017-03-28T05:22:28","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=609"},"modified":"2025-11-04T14:48:02","modified_gmt":"2025-11-04T14:48:02","slug":"fear-is-a-bad-counselor","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2017\/03\/fear-is-a-bad-counselor\/","title":{"rendered":"Pelko on huono tsemppari"},"content":{"rendered":"

Dr Gjalt-Jorn Peters, Open University, Netherlands<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Pelottelu on yleinen keino, kun halutaan muuttaa ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Uhkaavia ja pelkoa her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kuvia ja viestej\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mm. tupakka-askeissa<\/a> kuten my\u00f6s turvav\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a> edist\u00e4viss\u00e4 ja p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a> vastustavissa kampanjoissa. Pelottelun suosiosta ja laajasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 huolimatta tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole paras tapa k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttamiseen tai tiedon ja tietoisuuden lis\u00e4\u00e4miseen. Miten niin? Eik\u00f6 ihmisten tulisi pel\u00e4t\u00e4 asioita, jotka voivat vaarantaa heid\u00e4n terveytens\u00e4? Ei kai kukaan riskit oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 tupakoisi, ajaisi autossa ilman turvavy\u00f6t\u00e4, tai k\u00e4ytt\u00e4isi huumeita \u2013 eih\u00e4n?<\/p>\n

<\/p>\n

 <\/p>\n

Pelottelun vieh\u00e4tys<\/strong><\/p>\n

Yksi syy pelottelukeinojen k\u00e4yt\u00f6n takana on, ett\u00e4 ihmiset usein kuvittelevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, miten muut toimivat. Ajatellaan, ett\u00e4 se mik\u00e4 toimii minulle (ja est\u00e4\u00e4 minua tekem\u00e4st\u00e4 tyhmyyksi\u00e4 kuten terveydelleni haitallisia asioita), toimii my\u00f6s toisille. \u201dJos ihmiset vain tiet\u00e4isiv\u00e4t riskit\u2026\u201d Tietenkin useimpien terveydelle haitallisten tekojen riskeist\u00e4 tulee jo tietoa monesta tuutista: mediasta, koulusta, sosiaalisista verkostoista\u2026 Eiv\u00e4tk\u00f6 eri kanavat ja niiss\u00e4 py\u00f6riv\u00e4t kampanjat tavoita riskiss\u00e4 olevia ihmisi\u00e4? Vai eiv\u00e4tk\u00f6 viestit ole tarpeeksi voimakkaita?<\/p>\n

 <\/p>\n

Taustalla olevan ajattelun mukaan mit\u00e4 r\u00e4v\u00e4k\u00e4mpi ja hurjempi viesti, sit\u00e4 paremmin se menee l\u00e4pi ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuulijan miettim\u00e4\u00e4n kahteen kertaan ennen kuin ryhtyy kokeilemaan tupakkaa tai vet\u00e4m\u00e4\u00e4n huumeita. Kun tavallisilta ihmisilt\u00e4 kysyy, mik\u00e4 toimisi heill\u00e4<\/a> ja saisi pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ep\u00e4terveellisist\u00e4 teoista, t\u00e4m\u00e4 onkin usein juuri yksi suosituimmista vastauksista<\/a>. Kuitenkin jo jonkin aikaa on tiedetty, ett\u00e4 vastausten taustalla oleva itsetutkiskelu on puutteellista<\/a>: ihmiset eiv\u00e4t useinkaan tunnista tekojensa varsinaisia syit\u00e4. Voi olla eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4 kuunnella kohderyhm\u00e4n ajatuksia siit\u00e4, mik\u00e4 saa heid\u00e4t toimimaan tai olemaan toimimatta ep\u00e4terveellisesti, ja heid\u00e4n ottamisensa mukaan tutkimuksen suunnitteluun on yksi onnistumisen edellytyksist\u00e4. Tavalliset ihmiset EIV\u00c4T kuitenkaan ole k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen keinojen asiantuntijoita, eik\u00e4 heille tulisi s\u00e4lytt\u00e4\u00e4 vastuuta niiden valinnasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 pelottelu on intuitiivisesti houkuttelevaa, sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on toinenkin syy: kokemus<\/em> vaihtoehtoisten keinojen puuttumisesta. Monetkaan kampanjoiden ja muiden interventioiden suunnittelijoista (mukaan lukien mainostoimistot) eiv\u00e4t tunne sellaisia interventioiden suunnittelun ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 kuten Intervention Mapping<\/a> tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutostekniikoiden luokitus<\/a>. On siis helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monet terveyden edist\u00e4misen interventiot nojaavat helposti saatavilla olevien ja arkiajatteluun sopivien keinojen eli pelottelun ja uhkakuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mik\u00e4 siit\u00e4 tekee ongelman?<\/p>\n

 <\/p>\n

Ei muuta pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin pelko<\/strong><\/p>\n

Ongelmana on, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t aina k\u00e4ytt\u00e4ydy rationaalisesti, eik\u00e4 evoluutio \u201csuunnitellut\u201d meit\u00e4 useimpiin niihin asioihin, joita teemme nyky\u00e4\u00e4n. Ihmiset yleisesti ovat melko hyvi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Yksi keino t\u00e4h\u00e4n ovat v\u00e4\u00e4ristyneet havainnot. Vaikka riskitieto yleens\u00e4 kiinnostaa, saatamme sopivissa olosuhteissa sulkea sen pois havaintokent\u00e4st\u00e4mme. Silloin kun on kyse yksinkertaisista ja helpoista teoista, t\u00e4st\u00e4 ei tule ongelmaa: Jos kehotat kumppaniasi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n raa\u2019an kanan sy\u00f6mist\u00e4 ja kerrot sen vaaroista, h\u00e4n luultavasti noudattaa neuvoasi ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4. Kun on monimutkaisemmista ja vaikeammista asioista kysymys, itse\u00e4 koskevat havainnot ja k\u00e4sitykset tulevat mukaan kuvioon.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti vaikeaa ja useimmat tupakoijat haluaisivat lopettaa<\/a>. Altistuminen uhkalle, jota ei kykene v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n, uhkaa positiivista min\u00e4kuvaa. Ei tunnu mukavalta tehd\u00e4 jotakin riskialtista ja olla samalla t\u00e4ysin tietoinen vaarasta, johon itsens\u00e4 asettaa. Siksi ihmisell\u00e4 on keinoja h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 tietoisuuttaan. Aina kun luottamus omaan kykyyn v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 riski\u00e4 on heikko, ihminen keskittyykin puolustamaan min\u00e4kuvaansa joko v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4ll\u00e4 riski\u00e4 tai korostamalla min\u00e4kuvaan liittyvi\u00e4 muita positiivisia puolia. Edellisest\u00e4 on kyse, kun tupakoitsija kertoo iso\u00e4idist\u00e4\u00e4n, joka on tupakoinut pari askia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ja on viel\u00e4kin t\u00e4ysiss\u00e4 voimissaan (\u201dEi tupakointi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin vaarallista ole\u201d). J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4, kun h\u00e4n kertoo liikkuvansa kuitenkin viidesti viikossa ja sy\u00f6v\u00e4ns\u00e4 puoli kiloa kasviksia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 (\u201dEl\u00e4n terveellisesti\u201d). Erilaiset torjuntaa kuvastavat reaktiot auttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 positiivista min\u00e4kuvaa, mik\u00e4 puolestaan mahdollistaa riskik\u00e4ytt\u00e4ytymisen jatkamisen. T\u00e4t\u00e4 dynamiikkaa on tutkittu jo yli 60 vuotta<\/a> p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 yksimielisyyteen tulosten tulkinnasta. Meid\u00e4n tutkimusryhm\u00e4mme ker\u00e4si yhteen kaiken aiheeseen liittyv\u00e4n tutkimuksen ja arvioi sen kriittisesti. Haimme vastausta siihen, miksi jotkut tutkimukset n\u00e4yttiv\u00e4t pelottelun toimivan, kun taas toiset \u2013 psykologisen teorian mukaisesti \u2013 osoittivat sen ep\u00e4onnistuvan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Katsauksemme paljasti, ett\u00e4 pelolla vaikuttaminen toimi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttamisessa ainoastaan silloin, kun se yhdistettiin toimenpiteisiin, joilla pystyttiin tehokkaasti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten luottamusta omaan kykyyn v\u00e4hent\u00e4\u00e4 uhkaa. Eli pelottelun k\u00e4ytt\u00f6 oli mielek\u00e4st\u00e4 vain silloin, kun ihminen uskoi voivansa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 riskin. Kun ihmisill\u00e4 ei ollut t\u00e4t\u00e4 luottamusta, pelotteluviestit olivat tehottomia ja joskus jopa k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jos uhkailu ja kissan nostaminen p\u00f6yd\u00e4lle ei ole tehokas keino k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttamiseen, niin mik\u00e4 sitten olisi?<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia<\/strong><\/p>\n