Theresa Marteau, Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia<\/p>\n\n\n\n
Monet meist\u00e4 kamppailevat sy\u00f6d\u00e4kseen terveellisemmin, juodakseen v\u00e4hemm\u00e4n alkoholia, lopettaakseen tupakoinnin tai k\u00e4vell\u00e4kseen ajamisen sijaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee, vaikka tied\u00e4mme n\u00e4iden muutosten hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n sek\u00e4 terveytt\u00e4mme ett\u00e4 planeettaa. Se koskee niin psykologeja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteilij\u00f6it\u00e4 kuin niit\u00e4 ihmisi\u00e4, joita yrit\u00e4mme auttaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 kamppailu ei ole tahdonvoiman puutetta. Ongelma on se, ett\u00e4 aliarvioimme systemaattisesti sen, kuinka paljon arkip\u00e4iv\u00e4iset ymp\u00e4rist\u00f6mme muokkaavat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme, ja yliarvioimme arvojemme ja aikomustemme voiman.<\/p>\n\n\n\n
Miksi tieto ei riit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ajatellaan yksil\u00f6llisi\u00e4 terveysennusteita. Eik\u00f6 tieto omasta tarkasta riskist\u00e4 sairastua tyypin 2 diabetekseen tai syd\u00e4nsairauteen motivoisi muutokseen? Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 kertoo toista. Viisi systemaattista katsausta, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kymmeni\u00e4 satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, osoittavat, ett\u00e4 yksil\u00f6llisten riskien \u2013 mukaan lukien geneettiset riskitekij\u00e4t<\/a> \u2013 kertominen vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan. Liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4, tupakointi, alkoholink\u00e4ytt\u00f6 ja ep\u00e4terveellinen sy\u00f6minen pysyv\u00e4t ennallaan.<\/p>\n\n\n\n Samoin ilmastotutkijoilla<\/a> on yksityiskohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta, mutta he lent\u00e4v\u00e4t usein yht\u00e4 paljon kuin muutkin tutkijat. Pelkk\u00e4 tieto harvoin johtaa pysyv\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Kyse on ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteen kaksoisprosessimallit<\/a> luovat hy\u00f6dyllisen kehyksen selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme s\u00e4\u00e4telee kaksi vuorovaikutuksessa olevaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Toinen on hidas, pohdiskeleva ja tavoitteellinen. K\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 lukemiseen, uusien taitojen oppimiseen ja houkutusten vastustamiseen. Toinen on nopea, automaattinen ja vihjeohjautuva \u2013 kun n\u00e4emme kakun, otamme sit\u00e4. Kun rajallinen pohdiskeleva kapasiteettimme on t\u00e4ysin kuormittunut, automaattinen j\u00e4rjestelm\u00e4mme reagoi suoraan ymp\u00e4rist\u00f6n vihjeisiin<\/a>. Siksi ymp\u00e4rill\u00e4mme olevien vihjeiden muuttaminen on tehokkaampaa kuin yritt\u00e4\u00e4 muuttaa sit\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n Vaikuttavimmat ymp\u00e4rist\u00f6vihjeet voidaan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kolmen A:n kautta: edullisuus (Affordability), saatavuus (Availability) ja houkuttelevuus (Appeal).<\/strong><\/p>\n\n\n\n Edullisuus: hinta muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tupakan hinnan nostaminen on tehokkain yksitt\u00e4inen keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tupakointia. Kymmenen prosentin hinnankorotus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tupakan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a> noin 4 %. Sokerijuomaverot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t makeiden juomien kulutusta<\/a>. Hedelmien ja vihannesten kulutus kasvaa<\/a>, kun niiden hintaa alennetaan tukien avulla.<\/p>\n\n\n\n Saatavuus: se, mik\u00e4 on helposti saatavilla, tulee valituksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa, jossa oli mukana 20 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 19 ty\u00f6paikkaruokalassa, tutkimusryhm\u00e4ni lis\u00e4si v\u00e4h\u00e4kaloristen lounaiden osuutta ja pienensi runsaskaloristen annosten kokoa. Lopputulos? Ty\u00f6ntekij\u00e4t ostivat 11,5 % v\u00e4hemm\u00e4n kaloreita<\/a>, kun terveellisemm\u00e4t vaihtoehdot olivat helpommin valittavissa.<\/p>\n\n\n\n Houkuttelevuus: mainonta toimii<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tupakka-<\/a>, alkoholi-<\/a> ja ep\u00e4terveellisen ruoan<\/a> teollisuuden mainonnan ja sponsoroinnin rajoittaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuotteiden houkuttelevuutta ja ostamista. Samankaltaisia vaikutuksia odotetaan fossiilisten polttoaineiden osalta. Selkeiden varoitusmerkint\u00f6jen lis\u00e4\u00e4minen ja br\u00e4nd\u00e4yksen poistaminen tuotteista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s niiden vetovoimaa. Kanadan Yukonissa alkoholiin lis\u00e4tyt selke\u00e4t sy\u00f6p\u00e4riskist\u00e4 varoittavat merkinn\u00e4t v\u00e4hensiv\u00e4t alkoholin myynti\u00e4<\/a> noin 6 %. Tupakkatuotteiden yksinkertaistettu pakkaus tekee varoituksista n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Miksi s\u00e4\u00e4ntely on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Useimmat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muuttavat interventiot, jotka muokkaavat arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vihjeit\u00e4, edellytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4ntely\u00e4<\/a>, koska ne ovat ristiriidassa kaupallisten intressien kanssa. Nelj\u00e4 teollisuudenalaa \u2013 tupakka, alkoholi, ep\u00e4terveellinen ruoka ja fossiiliset polttoaineet \u2013 tuottavat tuotteita, jotka aiheuttavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4nnen kuoleman<\/a> maailmanlaajuisesti vuosittain sek\u00e4 valtaosan ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 aiheuttavista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Silti tiedotuskampanjat ja vapaaehtoinen itses\u00e4\u00e4ntely ovat edelleen suosituimpia l\u00e4hestymistapoja. N\u00e4m\u00e4 teollisuudenalat edist\u00e4v\u00e4t aktiivisesti t\u00e4t\u00e4 suuntausta lobbaamalla, rahoittamalla tutkimusta, joka kyseenalaistaa s\u00e4\u00e4ntelyn, sek\u00e4 kehyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtion toimet vapautta rajoittaviksi.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 pit\u00e4isi muuttaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tarvitsemme keinoja suojata tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko yritysten vaikutukselta. Tupakoinnin torjunta tarjoaa mallin. Ne maat, jotka ovat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansainv\u00e4lisen tupakkasopimuksen<\/a> artiklan 5.3, ovat suojanneet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon teollisuuden vaikutukselta, toteuttaneet enemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia politiikkatoimia ja saavuttaneet alhaisemmat tupakointitasot. T\u00e4m\u00e4 suoja tulisi ulottaa kaikkiin yrityksiin, joiden tuotteet heikent\u00e4v\u00e4t terveytt\u00e4mme ja vahingoittavat planeettaamme. Kansalaisraadit<\/a> ja muut deliberatiivisen demokratian muodot, joissa kansalaiset ty\u00f6skentelev\u00e4t yhdess\u00e4 paikallis- tai kansallishallinnon kanssa, ovat my\u00f6s lupaavia sek\u00e4 kansalaisten vaikutusvallan ett\u00e4 tutkimusn\u00e4yt\u00f6n vaikutuksen lis\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Terveydenhuollon ammattilaisille<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansanterveydest\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomentanut: Eleonoora Hintsa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" By Theresa Marteau, University of Cambridge, UK Many of us struggle to eat more healthily, drink less alcohol, quit smoking, or walk instead of driving. This is true even when we know these changes would benefit our health and the […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":4797,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"By Theresa Marteau, University of Cambridge, UK<\/strong>\n\nMany of us struggle to eat more healthily, drink less alcohol, quit smoking, or walk instead of driving. This is true even when we know these changes would benefit our health and the planet. It applies to psychologists and behavioural scientists as well as the people we're trying to help.\n\n\n\nThis struggle isn't a failure of willpower. The problem is we consistently underestimate how much our everyday environments shape our behaviour, and overestimate the power of our values and intentions.\n\nWhy knowing isn't enough<\/strong>\n\nConsider personalised health predictions. Surely telling someone their exact risk of developing type 2 diabetes or heart disease would motivate change? The evidence says otherwise. Five systematic reviews including dozens of randomised controlled trials show that giving people personalised risk estimates\u2014including genetic risk scores<\/a>\u2014has little or no impact on their behaviour. Rates of physical activity, smoking, alcohol consumption, and unhealthy eating remain unchanged.\n\nSimilarly, climate scientists<\/a> possess detailed knowledge about climate change yet often fly as much as other academics. Knowledge alone rarely drives sustained behaviour change.<\/a>\n\nIt\u2019s the environment<\/strong>\n\nDual Process Models<\/a> from behavioural science help explain this. Our behaviour is regulated by two interacting systems. One is slow, reflective, and goal-directed. We use it to read, learn new skills, and resist temptation. The other is fast, automatic, and cue-driven\u2014when we see cake, we take it. When our limited reflective capacity is fully occupied, our automatic system responds directly to environmental cues<\/a>. This is why changing the cues around us is more powerful than trying to change what's in our heads.\n\nThe most powerful environmental cues fall under the 3 As: Affordability, Availability, and Appeal.\n\nAffordability: Price changes behaviour<\/strong>\n\nIncreasing tobacco prices is the single most effective policy to reduce smoking. A 10% price increase reduces tobacco use<\/a> by around 4 %. Soda taxes<\/a> reduce consumption of sugary drinks. Fruit and vegetable consumption increases with subsidies<\/a> to lower their price.\n\nAvailability: What's accessible gets chosen<\/strong>\n\nIn a study with 20,000 employees across 19 workplace cafeterias, my research team increased the proportion of lower-calorie lunches offered and reduced portion sizes of higher-calorie meals. The result? Employees purchased 11.5% fewer calories<\/a> as healthier options became easier to choose.\n\nAppeal: Advertising works<\/strong>\n\nStopping advertising and sponsorships by the tobacco<\/a>, alcohol<\/a>, unhealthy food<\/a> industries reduces the appeal and purchasing of their products. Similar effects are expected for fossil fuel<\/a> products. Adding clear warning labels and removing branding from products also reduces their appeal. Labels on alcohol in Yukon, Canada, clearly warning of cancer from drinking, reduced alcohol sales<\/a> by around 6 %. Plain packaging of tobacco renders warning labels more visible<\/a>.\n\nWhy regulation matters<\/strong>\n\nMost interventions that alter cues in our everyday environments to change behaviour require regulation<\/a> because they conflict with commercial interests. Four industries\u2014tobacco, alcohol, unhealthy food, and fossil fuels\u2014generate products that cause at least one in four deaths globally<\/a> each year, and the majority of greenhouse gas emissions<\/a> warming the climate.\n\nYet information campaigns and voluntary industry self-regulation remain the favoured approaches. These industries actively promote this preference through lobbying, funding research that questions regulation, and framing government intervention as restricting freedom.\n\nWhat needs to change<\/strong>\n\nWe need to shield evidence and policymaking from corporate interference. Tobacco control provides a model. Countries that have adopted Article 5.3 from the international treaty<\/a> on tobacco control protected policymaking from industry interference, implemented more evidence-based policies, and have the lower rates of smoking. We need to extend this protection to cover all corporations generating products that ruin our health and wreck our planet. Citizen Assemblies<\/a> and other forms of deliberative democracy in which citizens work collaboratively with our local or national governments also show much promise both in increasing citizens influence on policymaking and the influence of evidence.\n\nPractical Recommendations<\/strong>\n\nFor healthcare practitioners<\/strong>\n\n
\n
\n
\n
\n
\n \t
\n \t