{"id":4738,"date":"2026-02-26T08:29:19","date_gmt":"2026-02-26T08:29:19","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=4738"},"modified":"2026-04-22T05:30:34","modified_gmt":"2026-04-22T05:30:34","slug":"sitting-less-small-changes-that-make-a-big-difference","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2026\/02\/sitting-less-small-changes-that-make-a-big-difference\/","title":{"rendered":"V\u00e4hemm\u00e4n istumista: Pienet muutokset, joilla on suuri vaikutus"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjoittanut Zofia Szczuka, SWPS-yliopisto, Puola &amp; Deakin University, Australia<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Liikkumaton el\u00e4m\u00e4ntapa: enemm\u00e4n kuin vain \u201dfyysisen aktiivisuuden puutetta\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4misen terveyshy\u00f6dyt tunnetaan laajalti. Mutta kiinnit\u00e4mmek\u00f6 yht\u00e4 paljon huomiota niin sanottuun <em>liikkumattomaan el\u00e4m\u00e4ntapaan<\/em>?<\/p>\n\n\n\n<p>Liikkumaton el\u00e4m\u00e4ntapa viittaa kaikkiin valveillaoloaikana teht\u00e4viin toimintoja, joissa istumme tai makoilemme ja jotka vaativat hyvin v\u00e4h\u00e4n energiaa <a href=\"https:\/\/www.sedentarybehaviour.org\/what-is-sedentary-behaviour\/\">keholta.<\/a> T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liikkumaton el\u00e4m\u00e4ntapa <strong>ei ole sama asia<\/strong> kuin v\u00e4h\u00e4inen fyysinen aktiivisuus. Voit esimerkiksi k\u00e4yd\u00e4 joka aamu 30 minuutin lenkill\u00e4, mutta silti viett\u00e4\u00e4 loppup\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa istuen t\u00f6iss\u00e4 tai kotona. T\u00e4t\u00e4 on joskus kuvattu \u201c<a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/44799100_Too_Much_Sitting_The_Population_Health_Science_of_Sedentary_Behavior\">aktiivinen sohvaperuna<\/a>\u201d ilmi\u00f6n\u00e4, jossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta yhdistyy pitkiin yht\u00e4jaksoisiin istumisjaksoihin. Istumisen v\u00e4hent\u00e4minen ja fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4minen ovat toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 tavoitteita nykyisiss\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.who.int\/publications\/i\/item\/9789240015128\">Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n (WHO) suosituksissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Liikkumattomaan el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyv\u00e4t riskit<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Istumme t\u00f6iss\u00e4, puhelimissa, ruokailujen aikana, matkustaessa ja k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme sosiaalista mediaa. <a href=\"https:\/\/bjgpopen.org\/content\/6\/3\/bjgpo.2022.0008#ref-1\">Tilastojen<\/a> mukaan monet terveydenhuollon ammattilaiset, kuten yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rit, istuvat normaalina ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yli 10,5 tuntia. N\u00e4ill\u00e4 luvuilla on merkityst\u00e4. Pitk\u00e4aikainen istuminen lis\u00e4\u00e4 useiden terveysongelmien riski\u00e4, kuten syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, er\u00e4iden sy\u00f6pien ja <a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/31095080\/%20https:\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/25183627\/\">masennuksen<\/a> riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Oletko koskaan miettinyt, kuinka suuren osan omasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4nne viet\u00e4t istuen ja kuinka usein keskeyt\u00e4t istumista? Ent\u00e4 ne ihmiset, joista pid\u00e4t huolta kotona tai ty\u00f6ss\u00e4? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 kannattaa pohtia.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miksi t\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 sinulle ja potilaillesi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Se, kuinka paljon istut ja kuinka usein liikut, vaikuttaa paitsi omaan terveyteesi my\u00f6s siihen, miten potilaat suhtautuvat terveysneuvontaasi. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kun potilaat kokevat terveydenhuollon ammattilaisensa aktiiviseksi, he tuntevat <a href=\"https:\/\/bjgpopen.org\/content\/6\/3\/bjgpo.2022.0008\">itsekin<\/a> enemm\u00e4n varmuutta olla aktiivisia. Monille ihmisille terveydenhuollon ammattilaiset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 esikuvia. Kun pyrit v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa istumisaikaasi tai katkaiset sit\u00e4 lyhyill\u00e4 aktiivisilla tauoilla, tuet omaa terveytt\u00e4si ja samalla mallinnat potilaille terveellisempi\u00e4 rutiineja.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka ty\u00f6si sis\u00e4lt\u00e4isi jo paljon liikkumista p\u00e4iv\u00e4n aikana, potilaiden kannustaminen liikkumattoman el\u00e4m\u00e4ntavan v\u00e4hent\u00e4miseen on silti olennaista. Monet aikuiset ja lapset viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan valveillaoloajastaan <a href=\"https:\/\/link.springer.com\/chapter\/10.1007\/978-3-319-61552-3_4\">istuen<\/a>, ja t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on <a href=\"https:\/\/espace.library.uq.edu.au\/view\/UQ:371714\">kasvanut tasaisesti vuosien mittaan<\/a>. Samalla yleinen tietoisuus istumisen terveysriskeist\u00e4 on <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1001\/jamanetworkopen.2019.7597\">yh\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Istumisen korvaaminen liikkeell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Voit etsi\u00e4 yksinkertaisia tapoja korvata istumista liikkeell\u00e4. <a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/34482277\/\">Tutkimusn\u00e4yt\u00f6n<\/a> mukaan muutokset voivat olla helpompia, kun ne tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 l\u00e4heisen yst\u00e4v\u00e4n, kumppanin tai perheenj\u00e4senen kanssa. Pienetkin muutokset auttavat, kuten bussi- tai raitiovaunumatkan katkaiseminen pys\u00e4kki\u00e4 aikaisemmin matkalla t\u00f6ihin tai aktiivisemman yhteisen tekemisen valitseminen perheen kanssa ruudun \u00e4\u00e4ress\u00e4 istumisen sijaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja silloin kun istumista ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, lyhyet tauot k\u00e4velyyn tai venyttelyyn voivat silti tehd\u00e4 todellisen eron. Tuolista nouseminen edes muutamaksi minuutiksi parantaa <a href=\"https:\/\/www.keepingwellnwl.nhs.uk\/academy\/workplace-environment\/importance-taking-breaks\">keskittymist\u00e4, mielialaa<\/a> ja <a href=\"https:\/\/pmc.ncbi.nlm.nih.gov\/articles\/PMC11452120\/\">tuottavuutta<\/a>. Toistuvat liikuntatauot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.keepingwellnwl.nhs.uk\/academy\/workplace-environment\/importance-taking-breaks\">stressi\u00e4, v\u00e4symyst\u00e4<\/a>, <a href=\"https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s11332-025-01488-6\">kipuja ja kehon ep\u00e4mukavuutta<\/a>, <a href=\"https:\/\/journals.physiology.org\/doi\/full\/10.1152\/physrev.00022.2022\">syd\u00e4n- ja verisuoniriski\u00e4<\/a> sek\u00e4 <a href=\"https:\/\/pmc.ncbi.nlm.nih.gov\/articles\/PMC11452120\/\">kahden tunnin plasman glukoosipitoisuutta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Erilaiset istumismallit, erilaiset terveysvaikutukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka kaksi ihmist\u00e4 istuisi saman kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aikana, tapa, jolla istumisaika kertyy, voi erota huomattavasti. Ja t\u00e4ll\u00e4 erolla on merkityst\u00e4 terveydelle. Kiihtyvyysmittareihin perustuvassa <a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/18252901\/\">tutkimuksessa<\/a> n\u00e4m\u00e4 erot havainnollistettiin vertaamalla kahta k\u00e4ytt\u00e4ytymisprofiilia. <em>\u201dPitkitt\u00e4isistujiin\u201d<\/em> kuuluvat henkil\u00f6t istuvat pitki\u00e4, keskeytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 jaksoja p\u00e4iv\u00e4n aikana ja pit\u00e4v\u00e4t vain harvoja lyhyit\u00e4 taukoja. <em>\u201dKatkojat\u201d<\/em> puolestaan nousevat yl\u00f6s usein, esimerkiksi puheluiden aikana tai lyhyiss\u00e4 tauoissa ty\u00f6teht\u00e4vien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 henkil\u00f6t, jotka katkaisivat istumistaan useammin, saavuttivat parempia aineenvaihdunnallisia tuloksia riippumatta istumisen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja kohtalaisen tai rasittavan liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Erityisen mielenkiintoista on, ett\u00e4 niill\u00e4 osallistujilla, jotka kuuluivat istumisen katkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ylimp\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nnekseen, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys oli noin kuusi senttimetri\u00e4 pienempi kuin v\u00e4hiten taukoja pit\u00e4vill\u00e4 pitkitt\u00e4isistujiin kuuluvilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska tutkimus t\u00e4ll\u00e4 alueella on yh\u00e4 alkuvaiheessa, virallisia suosituksia istumisen keskeytt\u00e4misen tiheydest\u00e4 ei viel\u00e4 ole. Nykyinen n\u00e4ytt\u00f6 kuitenkin viittaa siihen, ett\u00e4 lyhyt tauko <a href=\"https:\/\/www.mayoclinic.org\/healthy-lifestyle\/adult-health\/expert-answers\/sitting\/faq-20058005\">noin 30 minuutin v\u00e4lein<\/a> on hy\u00f6dyllinen. Istumisen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen ja lyhyiden aktiivisten taukojen lis\u00e4\u00e4minen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n voi tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4 sek\u00e4 sinulle ett\u00e4 niille ihmisille, joita tuet \u2013 riippumatta siit\u00e4, t\u00e4yttyv\u00e4tk\u00f6 fyysisen aktiivisuuden suositukset.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavassa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tapoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 istumista ty\u00f6ss\u00e4 ja kotona:<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Katkaise istumista aina kun voit.<\/strong> Pitk\u00e4t, keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t istumisjaksot ovat yleisi\u00e4 sek\u00e4 kliinisess\u00e4 ett\u00e4 toimistoty\u00f6ss\u00e4. Jo lyhyt liike, seisominen, venyttely tai pieni k\u00e4vely auttaa katkaisemaan n\u00e4m\u00e4 jaksot (<a href=\"https:\/\/www.cdc.gov\/workplace-health-promotion\/media\/pdfs\/2024\/06\/Workplace-Physical-Activity-Break-Guide-508.pdf\">katso esimerkkej\u00e4<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sis\u00e4llyt\u00e4 liike asioihin, joita teet jo.<\/strong> Liikkeen ei tarvitse olla erillinen teht\u00e4v\u00e4. Puhelujen aikana k\u00e4vely, liikkuminen potilaiden v\u00e4lill\u00e4 tai k\u00e4vely kahvia hakemaan kertyy p\u00e4iv\u00e4n mittaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Seiso kevyemmiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/strong> Muistiinpanojen lukeminen, s\u00e4hk\u00f6postien tarkistaminen tai television katsominen eiv\u00e4t aina vaadi tuolia. Yksinkertaiset ratkaisut, kuten korotettu kannettavan tietokoneen alusta tai seisomaty\u00f6piste, tekev\u00e4t seisomisesta helpon oletusvaihtoehdon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hy\u00f6dynn\u00e4 arjen toimet liikkumiseen.<\/strong> Kotity\u00f6t, asiointi ja vapaa-aika tarjoavat paljon mahdollisuuksia vaihtaa istuminen kevyeen liikkeeseen, kuten portaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, lyhyiden matkojen k\u00e4velyyn tai liikkumiseen television katselun aikana.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Muokkaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4si kannustamaan liikkeeseen.<\/strong> Pienet muutokset ty\u00f6- ja kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voivat lis\u00e4t\u00e4 liikkumista ilman suurta vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4, esimerkiksi sijoittamalla tavaroita hieman ulottumattomiin, asettamalla muistutuksia yl\u00f6s nousemisesta tai pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mieless\u00e4 muutamia helppoja liikkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Eeva Kettunen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>By Zofia Szczuka, SWPS University, Poland and Deakin University, Australia Sedentary behaviors: more than just \u201cnot being active\u201d The health benefits of increasing physical activity are widely known. But do we give the same attention to so-called \u2018sedentary behaviors\u2019? Sedentary [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":4744,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[25,9,13,59,56,24],"tags":[],"class_list":["post-4738","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-goal-setting","category-habit","category-interventions","category-physical-activity","category-public-health","category-self-regulation"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"my":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"bg":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"zh":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"he":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"kr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"ro":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"ru":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"tr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4738"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4855,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4738\/revisions\/4855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4744"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}