{"id":4481,"date":"2025-10-30T13:20:57","date_gmt":"2025-10-30T13:20:57","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=4481"},"modified":"2026-03-23T09:48:53","modified_gmt":"2026-03-23T09:48:53","slug":"rethinking-aging-to-stay-active-and-healthy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2025\/10\/rethinking-aging-to-stay-active-and-healthy\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4\u00e4ntymisen uudelleenarviointi: aktiivisuuden ja terveyden yll\u00e4pit\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut A\u00efna Chalabaev, Grenoble Alpes -yliopisto, Ranska<\/strong><\/p>\n

Kuten aiemmassa <\/span>kirjoituksessa<\/span><\/a> todettiin, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen liikunnan terveyshy\u00f6dyt ovat hyvin tunnettuja yli 65-vuotiaille. <\/span>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO)<\/span><\/a> on antanut selke\u00e4t suositukset liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja tyypist\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t terveytt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta <\/span>ik\u00e4\u00e4ntyneet ihmiset<\/span><\/a> ovat edelleen yksi v\u00e4hiten liikkuvista v\u00e4est\u00f6ryhmist\u00e4 maailmanlaajuisesti.<\/span><\/p>\n

<\/p>\n

Yksil\u00f6llisten ratkaisujen tarve<\/strong><\/p>\n

Pelkk\u00e4 tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen liikunnan hy\u00f6dyist\u00e4 ei riit\u00e4 \u2013 tarvitaan toimia, jotka auttavat muuttamaan aikomukset konkreettisiksi teoiksi. <\/span>Terveyspsykologian tutkijat<\/span><\/a> ovat kehitt\u00e4neet useita teoreettisiin malleihin perustuvia menetelmi\u00e4 terveellisten el\u00e4m\u00e4ntapojen edist\u00e4miseksi. Monet nuorille aikuisille toimivat <\/span>menetelm\u00e4t<\/span><\/a> eiv\u00e4t kuitenkaan toimi vanhemmilla aikuisilla \u2013 ja voivat jopa olla haitallisia \u2013 mik\u00e4 korostaa yksil\u00f6llisten <\/span>l\u00e4hestymistapojen<\/span><\/a> tarvetta.<\/span><\/p>\n

Ik\u00e4syrjint\u00e4: n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n este liikunnalle<\/strong><\/p>\n

Ik\u00e4syrjint\u00e4 on ik\u00e4\u00e4ntyneille erityinen este. <\/span>Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4<\/span><\/a> stereotypioita (uskomuksia), ennakkoluuloja (tunteita) ja\/tai syrjint\u00e4\u00e4 (k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4). Vaikka stereotypiat voivat olla positiivisia, ne ovat kuitenkin usein negatiivisia \u2013 ja <\/span>t\u00e4m\u00e4 suuntaus on voimistunut<\/span><\/a> 1900-luvun aikana. N\u00e4m\u00e4 uskomukset johtavat syrjint\u00e4\u00e4n: noin <\/span>35 %<\/span><\/a> yli 65-vuotiaista kertoo kokeneensa syrjint\u00e4\u00e4 arjessaan, ja yksi 17:st\u00e4 yli 50-vuotiaasta on kohdannut syrjint\u00e4\u00e4 <\/span>terveydenhuollossa<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

Terveydenhuollon ammattilaiset saavat usein koulutusta ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 sairauden ja rappeutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4, yhdistettyn\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4iseen vuorovaikutukseen heikkokuntoisten vanhusten kanssa, voi vahvistaa <\/span>ik\u00e4syrjivi\u00e4 asenteita.<\/span><\/a> T\u00e4m\u00e4n torjumiseksi interventiotutkimuksissa esitet\u00e4\u00e4n <\/span>vastakkaisia stereotypioita<\/span><\/a> (esimerkiksi tietoa siit\u00e4, kuinka moni ik\u00e4\u00e4ntynyt osallistuu vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n, k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 tai oppii uusia taitoja). Lis\u00e4ksi niiden kautta edistet\u00e4\u00e4n <\/span>sukupolvien v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta<\/span><\/a> sek\u00e4 muokataan <\/span>n\u00e4kemyksi\u00e4<\/span><\/a> \u2013 merkityksellisi\u00e4 kohtaamisia eri-ik\u00e4isten ihmisten v\u00e4lill\u00e4, erityisesti nuorten ja vanhojen.<\/span><\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneet eiv\u00e4t ainoastaan joudu syrjityiksi, vaan voivat my\u00f6s sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 ik\u00e4stereotypiat. <\/span>Becca Levyn<\/span><\/a> tutkimusryhm\u00e4 on esitt\u00e4nyt mallin, jossa nuorena opitut stereotypiat vaikuttavat vanhempien ihmisten min\u00e4kuvaan, terveyteen ja elinik\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi nuoret aikuiset, joilla on negatiivisia k\u00e4sityksi\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, ovat 30 vuotta my\u00f6hemmin alttiimpia syd\u00e4n- ja verisuonitaudeille. N\u00e4kemykset ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ovatkin <\/span>avainasemassa<\/span><\/a> ja ne vaikuttavat erityisesti terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen: ne, joilla on positiivinen asenne omaan ik\u00e4\u00e4ntymiseens\u00e4, pysyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin aktiivisina ja omaksuvat terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja.<\/span><\/p>\n

Toimenpiteit\u00e4 ik\u00e4syrjinn\u00e4n ja sen vaikutusten torjumiseksi<\/strong><\/p>\n

Useat tutkimukset<\/span><\/a> ovat testanneet keinoja edist\u00e4\u00e4 positiivista min\u00e4kuvaa ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, erityisesti liikunnan yhteydess\u00e4. Esimerkiksi <\/span>Beyer ym. (2019)<\/span><\/a> toteuttivat satunnaistutkimuksen 84 heikkokuntoisella, passiivisella ik\u00e4\u00e4ntyneell\u00e4 (keski-ik\u00e4 noin 77 vuotta). Toinen ryhm\u00e4 sai tavanomaista sovellettua liikuntaa (APA), ja toinen ryhm\u00e4 sai APA:n lis\u00e4ksi min\u00e4kuvamoduulin. T\u00e4m\u00e4 moduuli sis\u00e4lsi nelj\u00e4 12 viikon aikana toteutettua istuntoa, joissa haastettiin stereotypioita, opittiin ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja muutettiin negatiivisia k\u00e4sityksi\u00e4. Interventioryhm\u00e4 raportoi positiivisempia k\u00e4sityksi\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja parempaa mielenterveytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kokeelliset tutkimukset ovat tunnistaneet viel\u00e4 hienovaraisempia stereotypioiden vaikutuksia. <\/span>Ne osoittavat<\/span><\/a>, ett\u00e4 altistuminen negatiivisille stereotypioille kliinisten testien aikana heikent\u00e4\u00e4 suoritusta muistia tai puristusvoimaa mittaavissa teht\u00e4viss\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 “ik\u00e4\u00e4ntyneen henkil\u00f6n” identiteetin aktivoiminen v\u00e4hensi puristusvoimaa l\u00e4hes <\/span>50 %.<\/span><\/a> T\u00e4m\u00e4 aktivointi voi tapahtua huomaamatta \u2013 esimerkiksi nuoren terveydenhuollon ammattilaisen kanssa asioidessa, i\u00e4n ilmoittamisessa ennen testi\u00e4 tai kertomalla, ett\u00e4 testi mittaa ik\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kykyj\u00e4. Terveydenhuollon ammattilaisten haasteena onkin luoda kliininen ymp\u00e4rist\u00f6, jossa ei ole ik\u00e4syrjivi\u00e4 vihjeit\u00e4 \u2013 esimerkiksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 i\u00e4n kysymist\u00e4 juuri ennen testi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ik\u00e4syrjinn\u00e4n torjuminen vaatii monipuolisia toimia: tietoisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja yhteiskunnallisten k\u00e4sitysten muuttamista, sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden voimaannuttamista muuttamaan omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia interventioita.<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia mm. terveydenhuollon ammattilaisille<\/strong><\/p>\n