{"id":3846,"date":"2025-07-25T04:45:51","date_gmt":"2025-07-25T04:45:51","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=3846"},"modified":"2026-03-27T07:41:48","modified_gmt":"2026-03-27T07:41:48","slug":"above-water-rethinking-drowning-prevention-at-all-levels","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2025\/07\/above-water-rethinking-drowning-prevention-at-all-levels\/","title":{"rendered":"Pinnan yl\u00e4puolella: Uudelleenajattelua hukkumisen ehk\u00e4isemiseksi kaikilla tasoilla"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaneet: Kyra Hamilton, Griffith University, Australia ja Amy Peden, University of New South Wales, Australia<\/b><\/p>\n

Hukkuminen on johtava, <\/span>mutta pitk\u00e4lti ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4<\/span><\/a> oleva kuoleman ja vammautumisen aiheuttaja, joka j\u00e4\u00e4 usein huomiotta. On olemassa yksi yleinen myytti: hukkuminen ei aina johda kuolemaan. <\/span>Hukkumisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/span><\/a> on p\u00e4ivitetty selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hukkuminen on prosessi, ei lopputulos. T\u00e4m\u00e4n prosessin seurauksena voi olla kuolema (kuolemaan johtanut hukkuminen) tai selviytyminen, joko vammojen kanssa tai ilman \u2013 esimerkiksi aivohalvauksen tai muiden neurologisten h\u00e4iri\u00f6iden muodossa, jotka johtuvat hapenpuutteesta aivoissa (ei-kuolemaan johtanut hukkuminen). Termit kuten “kuiva hukkuminen”, “toissijainen hukkuminen” tai “l\u00e4hes hukkuminen” ovat usein mediassa k\u00e4ytettyj\u00e4, mutta ne ovat vanhentuneita ja l\u00e4\u00e4ketieteellisesti ep\u00e4tarkkoja \u2013 siksi niit\u00e4 ei tulisi en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kuka hukkuu ja miss\u00e4?<\/b>
\n<\/span>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO) arvioi, ett\u00e4 vuonna 2021 noin <\/span>300 000 ihmist\u00e4<\/span><\/a> kuoli hukkumisen seurauksena \u2013 yli 30 ihmist\u00e4 joka tunti. T\u00e4m\u00e4 luku ei kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi hukkumisia tulvissa tai vesiliikenteess\u00e4, kuten veneen kaatumisia tai lautan uppoamisia. Korkean tulotason maissa, kuten Australiassa, n\u00e4iden tapahtumien mukaan lukeminen <\/span>nostaa hukkumisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 40 %<\/span><\/a>; matalan ja keskitulotason maissa kasvu on todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 suurempi.<\/span><\/p>\n

WHO:n ensimm\u00e4inen <\/span>maailmanlaajuinen hukkumisen ehk\u00e4isyn tilanneraportti<\/span><\/a> osoittaa, ett\u00e4 alle 5-vuotiaat lapset muodostavat 24 % kaikista hukkumisista, ja lis\u00e4ksi 19 % hukkumisista tapahtuu 5\u201314-vuotiaille lapsille. Hukkumisen esiintyvyys on kolme kertaa suurempi matalan ja keskitulotason maissa, jotka muodostavat 92 % kaikista hukkumiskuolemista. Miehill\u00e4 kuolemaan johtavat hukkumiset ovat kaksi kertaa yleisempi\u00e4 kuin naisilla. Pienten lasten suurimmat riskipaikat ovat uima-altaat ja kodin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n vesist\u00f6t, kun taas aikuiset kohtaavat enemm\u00e4n riskej\u00e4 luonnonvesiss\u00e4, kuten joissa, j\u00e4rviss\u00e4, patoaltaissa, rannoilla ja meriss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ja mik\u00e4 toimii hukkumisen ehk\u00e4isyss\u00e4?<\/b>
\n<\/span>I\u00e4n, sukupuolen ja sijainnin lis\u00e4ksi useat muut tekij\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hukkumisriski\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi yksil\u00f6n taidot ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen \u2013 kuten <\/span>uimataito<\/span><\/a>, <\/span>tulvaveteen meneminen<\/span><\/a>, <\/span>alkoholin k\u00e4ytt\u00f6<\/span><\/a> \u2013 sek\u00e4 <\/span>perussairaudet<\/span><\/a>, jotka voivat lis\u00e4t\u00e4 haavoittuvuutta.<\/span><\/p>\n

Muita tekij\u00f6it\u00e4 liittyy itse vesialueeseen: onko lapsilla valvontaa ja esteit\u00e4 <\/span>est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4sy\u00e4 veteen<\/span><\/a>; onko luonnonvesien vaarat tunnistettu ja hallittu; <\/span>ristiaallokoiden tunnistaminen<\/span><\/a>, voimakkaat virtaukset ja vedenalaiset esteet, kuten kivet ja oksat; sek\u00e4 valitaanko valvottu uimapaikka, kuten yleinen uima-allas tai vartioitu ranta.<\/span><\/p>\n

Vaikka hukkumisriski\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on monia, on onneksi olemassa <\/span>tutkittuun n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia ehk\u00e4isystrategioita<\/span><\/a>. Esimerkiksi Australiassa allasaitauslaki, yhdess\u00e4 koulutuksen ja valvonnan kanssa, on <\/span>v\u00e4hent\u00e4nyt lasten hukkumisia uima-altaissa yli 50 %<\/span><\/a>. Bangladeshin koululaisten selviytymisuintiohjelmat ovat osoittautuneet <\/span>kustannustehokkaiksi<\/span><\/a> ja v\u00e4hent\u00e4neet dramaattisesti lasten hukkumiskuolemia.<\/span><\/p>\n

Lait, jotka vaativat turvallisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 veneiss\u00e4 ja laivoissa \u2013 kuten <\/span>pelastusliivien k\u00e4ytt\u00f6<\/span><\/a> \u2013 auttavat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hukkumisriski\u00e4 vesiliikenteess\u00e4. Samalla jatkuva hukkumistutkimus, mukaan lukien <\/span>hukkumisrekisterien<\/span><\/a> yll\u00e4pito ja analysointi, auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelmaa ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempia ehk\u00e4isykeinoja.<\/span><\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4tason (“s-frame”) strategiat,<\/span><\/a> kuten lait ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset, voivat muovata turvallisempia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja v\u00e4est\u00f6tasolla. Kun n\u00e4it\u00e4 <\/span>yhdistet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6tason (“i-frame”) toimiin<\/span><\/a> \u2013 kuten koulutukseen, sosiaaliseen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n ja taitojen opetukseen \u2013 voidaan saavuttaa viel\u00e4 suurempi vaikutus.<\/span><\/p>\n

Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ihmisten ajatuksilla ja tunteilla on suuri rooli terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4, vesiturvallisuus mukaan lukien. Menneill\u00e4 kokemuksilla, <\/span>uskomuksilla turvallisuusk\u00e4ytt\u00e4ytymisen hy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista, itseluottamuksella<\/span><\/a>, ennakkosuunnittelulla <\/span>sek\u00e4 riskin, sosiaalisen paineen ja oman roolin kokemuksella<\/span><\/a> on merkityst\u00e4 siihen, ryhtyyk\u00f6 henkil\u00f6 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n hukkumista.<\/span><\/p>\n

Pelkk\u00e4 tieto vesiturvallisuudesta ei riit\u00e4 muuttamaan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 pysyv\u00e4sti. Siksi hukkumisen ehk\u00e4isyohjelmien tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 <\/span>tutkittuja psykologisia strategioita<\/span><\/a>. Pelottelun sijaan tulee korostaa turvallisuuden tuomia positiivisia vaikutuksia \u2013 kuten hauskanpitoa turvallisesti. Lis\u00e4ksi tulisi tehd\u00e4 vesiturvallisuudesta normaali osa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ottamalla mukaan yst\u00e4vi\u00e4 ja perhett\u00e4. Itseluottamuksen rakentaminen, p\u00e4\u00e4syn rajoittaminen riskialueille sek\u00e4 suunnitelmien tekeminen ja turvallisuustottumusten seuraaminen tukevat pysyvi\u00e4 muutoksia.<\/span><\/p>\n

Miten voimme jatkossa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hukkumisriski\u00e4?<\/b>
\n<\/span>Maailmanlaajuisesti kuolemaan johtaneet hukkumiset ovat v\u00e4hentyneet <\/span>38 % vuodesta 2000 l\u00e4htien<\/span><\/a>, mik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus. Edistys ei kuitenkaan ole ollut tasaista. Joillakin alueilla, erityisesti resurssipulasta k\u00e4rsivill\u00e4 alueilla, haasteet ovat edelleen suuria \u2013 mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja merimatkojen aiheuttamat riskit. Jotta p\u00e4\u00e4semme eteenp\u00e4in, tarvitsemme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ratkaisuja, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 yksil\u00f6tason muutokset (kuten suhtautuminen vesiturvallisuuteen) ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4tason parannukset (kuten infrastruktuuri ja politiikat). T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n voivat osallistua monet tahot \u2013 hallitukset, yhteis\u00f6t, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ja yksil\u00f6t \u2013 jotka voivat vaikuttaa hukkumisten ehk\u00e4isyyn sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4tasolla.<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia:<\/b><\/p>\n