{"id":3480,"date":"2025-04-15T06:57:32","date_gmt":"2025-04-15T06:57:32","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=3480"},"modified":"2026-03-23T10:15:41","modified_gmt":"2026-03-23T10:15:41","slug":"old-habits-die-hard-disrupting-unwanted-habitual-behaviour","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2025\/04\/old-habits-die-hard-disrupting-unwanted-habitual-behaviour\/","title":{"rendered":"Vanhoista tavoista on vaikea luopua: Miten katkaista huonot tavat?"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittajat: Annabel Stone ja Phillippa Lally, University of Surrey, Iso-Britannia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Uusi vuosi on usein aikaa, jolloin pyrimme muutokseen \u2013 p\u00e4\u00e4t\u00e4mme luoda uusia tapoja<\/a> ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huonot tavat taakse, kun kello ly\u00f6 keskiy\u00f6n. Kaivamme lenkkarit esiin, t\u00e4yt\u00e4mme ostosk\u00e4rryt tuoreilla hedelmill\u00e4 ja vihanneksilla\u2026 kuka ei olisi ajatellut: \u201dUusi vuosi, uusi min\u00e4\u201d? Mutta kuukauden kuluttua, miksi lenkkarit ovat n\u00e4hneet p\u00e4iv\u00e4nvalon vain kahdesti ja hedelm\u00e4t alkavat homehtua? N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 huonot tapamme ovat seuranneet meit\u00e4 uuteen vuoteen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Psykologit m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tavat<\/a> prosessiksi, joka saa meid\u00e4t toimimaan automaattisesti, kun kohtaamme tilanteen (vihjeen), jossa olemme aiemmin toistuvasti tehneet kyseisen toiminnan. Vihje voi olla tunneper\u00e4inen, kuten stressin tunne, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 halun sy\u00f6d\u00e4 suklaata, sosiaalinen, kuten oluen juominen joka kerta, kun tapaat yst\u00e4vi\u00e4 pubissa, tai fyysinen paikka, esimerkiksi kahvilaan astuessa tilaat aina latten. Motivaatio j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huonot tavat taakse ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 est\u00e4 sinua toimimasta automaattisesti<\/a>, kun kohtaat tutun vihjeen.<\/p>\n\n\n\n

Tavan taustalla oleva mekanismi on mielleyhtym\u00e4 vihjeen ja toiminnan v\u00e4lill\u00e4. Emme viel\u00e4 tied\u00e4, miten tuo yhteys poistetaan. Tavan tutkijat kuitenkin listaavat nelj\u00e4 keinoa<\/a>, joilla voit h\u00e4irit\u00e4 tavan prosessia niin, ettei toivottua k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tapahdu:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. V\u00e4lt\u00e4 vihjett\u00e4si<\/strong>: Jos et kohtaa vihjett\u00e4, et toteuta tapaa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset tunnistavat vihjeet, jotka laukaisevat huonot tavat. Esimerkiksi jos pubissa seurustelu laukaisee liiallisen alkoholink\u00e4yt\u00f6n, toisenlaisen tapaamispaikan ehdottaminen voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4. Yksi tapa tunnistaa vihjeet on pit\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa siit\u00e4, milloin ei-toivottu tapa ilmenee ja mit\u00e4 tapahtui juuri ennen sit\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  2. Tee toiminnasta vaikeampaa<\/strong>: Lis\u00e4\u00e4 \u201dkitkaa\u201d niin, ett\u00e4 toiminta on mahdotonta tai liian vaivalloista toteuttaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kun vihje ilmenee, toiminta vaatii tietoista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa eik\u00e4 tapaan perustuvaa reaktiota. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voit muuttaa toiminnan helppoutta. Jos asut muiden kanssa, jotka haluavat pit\u00e4\u00e4 suklaata kotona, et voi poistaa suklaata kokonaan.<\/li>\n\n\n\n
  3. Sano vain ei:<\/strong> Voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tahdonvoimaa ja olla toteuttamatta tapaa. T\u00e4m\u00e4 vaatii, ett\u00e4 kun kohtaat vihjeen, k\u00e4yt\u00e4t motivaatiota ja itsehillint\u00e4\u00e4<\/a> pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4ksesi. T\u00e4m\u00e4 toimii vain, jos vihjeet on tunnistettu ja ihmiset tarkkailevat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n<\/a> niin, ett\u00e4 ratkaisevalla hetkell\u00e4 he keskittyv\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4sti est\u00e4\u00e4kseen itsens\u00e4. Muuten hetki voi menn\u00e4 ohi, ja huomaat sen vasta my\u00f6hemmin. Lis\u00e4ksi motivaatio parempiin valintoihin on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4, mik\u00e4 voi olla haastavaa<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
  4. L\u00f6yd\u00e4 korvaava tapa<\/strong>: Viimeinen vaihtoehto on tunnistaa uusi k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, joka voi muodostua tavaksi ja syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huonon tavan. Ensimm\u00e4inen askel on tunnistaa vihje. Uusi k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on toteutettava johdonmukaisesti aina vihjeen ilmetess\u00e4. Ajan my\u00f6t\u00e4 yhteys vihjeen ja uuden toiminnan v\u00e4lill\u00e4 vahvistuu vanhaa tapaa enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 vaatii tarkkailua ja vanhan toiminnan est\u00e4mist\u00e4, mutta tekeminen on helpompaa kuin tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen, joten t\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti helpompaa kuin vaihtoehto 3. Jotta t\u00e4m\u00e4 onnistuisi, uuden toiminnan on oltava yht\u00e4 houkuttelevaa kuin vanhan. Esimerkiksi suklaan korvaaminen hedelmill\u00e4 ei ehk\u00e4 onnistu<\/a>, jos hedelm\u00e4t eiv\u00e4t tuota yht\u00e4 suurta tyydytyst\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suositukset:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Opettele vihjeesi!<\/strong> Ensimm\u00e4inen askel huonojen tapojen katkaisemisessa on tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ne laukaisee. Onko se tietty ymp\u00e4rist\u00f6? Tietty kellonaika? Tietty tunnetila? Tieto t\u00e4st\u00e4 on avain niiden katkaisemiseen.<\/p>\n\n\n\n

    Luo puskuria<\/strong>: Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t toimet voivat olla erinomainen tapa est\u00e4\u00e4 huonon tavan toteutuminen. Jos tied\u00e4t, ett\u00e4 vihjett\u00e4 ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, esimerkiksi stressi laukaisee suklaan sy\u00f6misen, niin tekem\u00e4ll\u00e4 tietoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olla ostamatta suklaata viikoittaisessa ruokakaupassa voit vaikeuttaa sen sy\u00f6mist\u00e4 stressin aikana.<\/p>\n\n\n\n

    Ajattele: \u2019Sano vain ei!\u2019<\/strong> Kun tied\u00e4t vihjeesi, voit olla valppaana. Jos tied\u00e4t kohtaavasi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vihjeen, tee tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s tarkkailla vihjeit\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 ei-toivottu reaktio pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisuus toiminnasta ja ajattelemalla \u2019sano vain ei!\u2019.<\/p>\n\n\n\n

    Korvaa huono hyv\u00e4ksi<\/strong>: Jos voit korvata huonon k\u00e4ytt\u00e4ytymisen toisella, voit muuttaa ei-toivotun tavan positiiviseksi. Jotta t\u00e4m\u00e4 onnistuisi, saatat joutua kokeilemaan muutamaa asiaa. Esimerkiksi jos tied\u00e4t viett\u00e4v\u00e4si liikaa iltoja olutta juoden, l\u00e4hestymistapa voisi olla:<\/p>\n\n\n\n

    a) Tunnista vihjeesi (esim. t\u00f6ist\u00e4 kotiin palaaminen).<\/p>\n\n\n\n

    b) Muistuta itse\u00e4si, ett\u00e4 kotiin tullessa saatat tuntea halun ottaa olut.<\/p>\n\n\n\n

    c) Jos voit, luo puskuria. Esimerkiksi \u00e4l\u00e4 pid\u00e4 olutta kotona tai siirr\u00e4 se pois j\u00e4\u00e4kaapista.<\/p>\n\n\n\n

    d) Luo korvaava toiminta. Kun tulet kotiin, juo alkoholiton juoma, josta pid\u00e4t, tai tee jotain, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 (esim. lue kirjaa, pelaa peli\u00e4, soita yst\u00e4v\u00e4lle tai liiku).<\/p>\n\n\n\n

    Huonojen tapojen katkaiseminen ei ole helppoa. Mutta jos kiinnit\u00e4t niihin huomiota ja k\u00e4yt\u00e4t yll\u00e4 olevia strategioita, ne voidaan voittaa. <\/p>\n\n\n\n

    Suomennettu: [ Eeva Kettunen]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    By Annabel Stone and Phillippa Lally, University of Surrey, UK The New Year is often a time where we aim for change, determined to form new habits and to leave our bad habits behind as the clock strikes midnight. Dusting […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":3481,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-3480","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-habit"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"kr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"ro":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"tr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3480","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3480"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3480\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4785,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3480\/revisions\/4785"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3481"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3480"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3480"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3480"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}