{"id":2775,"date":"2023-03-22T10:29:02","date_gmt":"2023-03-22T10:29:02","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=2775"},"modified":"2025-11-04T13:57:02","modified_gmt":"2025-11-04T13:57:02","slug":"effective-risk-communication-is-about-more-than-behaviour-change-lets-talk-about-personal-risk-appraisals","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2023\/03\/effective-risk-communication-is-about-more-than-behaviour-change-lets-talk-about-personal-risk-appraisals\/","title":{"rendered":"Tehokkaassa riskikommunikaatiossa on kyse muustakin kuin k\u00e4ytt\u00e4ytymisenmuutoksesta: tarkastelussa kohtaiset riskiarviot"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut Victoria Woof ja David French, Manchester Centre for Health Psychology, University of Manchester, UK<\/strong><\/p>\n

L\u00e4\u00e4ketieteen ja terveyspsykologian piiriss\u00e4 terveydenhuollon ammattilaiset ovat perinteisesti antaneet potilaille heid\u00e4n yksil\u00f6lliset tautiriskins\u00e4. Jos riskien kommunikointi muuttaa potilaiden terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, voidaan sairauksien kehittymist\u00e4 potentiaalisesti ehk\u00e4ist\u00e4 ja tunnistaa sairaudet jo varhaisessa vaiheessa. Potilaita voidaan esimerkiksi tiedottaa heid\u00e4n syd\u00e4n- ja verisuonitautiriskist\u00e4\u00e4n, jotta korkeassa riskiss\u00e4 olevat lis\u00e4isiv\u00e4t liikuntaa ja muuttaisivat ruokavaliotaan riski\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan. Suoran k\u00e4ytt\u00e4ytymisenmuutoksen lis\u00e4ksi tautiriskist\u00e4 tiedottamisella voi olla my\u00f6s muita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Lis\u00e4ksi on huomioitava, ett\u00e4 terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden tai suuren yleis\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t aina mene yksiin. Riskeist\u00e4 tiedottamisen tavoitteena voikin olla my\u00f6s mm. harkittuihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin kannustaminen, tarkoituksenmukaisten affektiivisten vasteiden her\u00e4tt\u00e4minen tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisenmuutoksen motivoiminen<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n

Riskeist\u00e4 tiedottamisen nykyiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja implikaatiot<\/strong><\/p>\n

Numeerisen tiedon ymm\u00e4rt\u00e4misen ja riskikommunikaation parantamiseksi on koitettu useita eri l\u00e4hestymistapoja. Riski on voitu ilmoittaa esim. visuaalisella kuvaajalla, jossa riskin kokoa vastaa ihmishahmojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvaajassa. Eri l\u00e4hestymistavoista huolimatta vastaanottajilla vaikuttaisi silti olevan vaikeuksia hahmottaa numeerisia kuvioita ja n\u00e4iden implikaatiota. Erityisesti jos yksil\u00f6llinen riski kommunikoidaan pelkk\u00e4n\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 estimaattina, ei riskitiedon saamisella vaikuttaisi olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai pitk\u00e4kestoista vaikutusta terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyen<\/a>. Efektin puuttuminen saattaa selitty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 riskiuskomukseen vaikuttaminen numeerisen tiedon avulla on itsess\u00e4\u00e4n suhteellisen heikko interventio. Pystyvyyden- ja hallinnantunteeseen (eli siihen kuinka paljon yksil\u00f6 uskoo kykenev\u00e4ns\u00e4 tiettyyn toimintaan) vaikuttaminen saattaa tuottaa paremman lopputuloksen k\u00e4ytt\u00e4ytymisenmuutoksen kannalta<\/a>.<\/p>\n

Niin tai n\u00e4in, riskikommunikaatioon liittyy, kuten jo aiemmin mainittiin, my\u00f6s muita harkinnanarvoisia tavoitteita. Sy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on huomattu, ett\u00e4 ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja muistavat saamansa riskiestimaatit, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 usko estimaattien viestiv\u00e4n heid\u00e4n omakohtaisesta riskist\u00e4\u00e4n sairastua. Huolimatta siit\u00e4, miten selke\u00e4sti asia on selostettu, suurin osa ihmisist\u00e4 yliarvioi oman riskins\u00e4.<\/a> Vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 on etuk\u00e4teen muodostettu k\u00e4sitys omasta sy\u00f6p\u00e4riskist\u00e4\u00e4n, joka ei muutu, vaikka yksil\u00f6lle tarjottaisiin kliininen riskiestimaatti. Mik\u00e4 voisi olla ilmi\u00f6n taustalla?<\/p>\n

Riskikommunikaatio ja omakohtaiset riskiarviot<\/strong><\/p>\n

Omakohtaisilla kokemuksilla sukurasitteesta, omien odotusten ja kliinisten estimaattien yhteensopivuudella ja henkil\u00f6kohtaisilla arvioilla sairauden syyst\u00e4 on kaikilla vaikutusta siihen, miten rintasy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 koskevia estimaatteja arvioidaan ja omaksutaan. Kliinisten riskiarvioiden vastaanottamisella sin\u00e4ns\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan juuri vaikutusta ihmisten emotionaalisiin vasteisiin. Emootiot, joita vastaanottajat kokivat ennen riskiarvion saamista, sen sijaan ovat vahvasti yhteydess\u00e4 siihen, miten riski\u00e4 arvioidaan ja miten riskiin reagoidaan.<\/a> Jos t\u00e4m\u00e4nkaltaisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ei huomioida riskikommunikaatiossa, ovat k\u00e4ytetyt kommunikaatiotekniikat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vajavaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 tarjoa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea harkittujen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen ja sairastumisriskin realistiseen arvioitiin.<\/p>\n

Olemme hiljattain julkaistussa laadullisten tutkimusten katsausartikkelissa<\/a> todenneet, ett\u00e4 suvussa kulkevan rintasy\u00f6v\u00e4n vakavuus vaikuttaa naisten halukkuuteen ryhty\u00e4 sairastumisriski\u00e4 pienent\u00e4viin toimiin. Jos rintasy\u00f6p\u00e4 ei ole suvussa kulkevista taudeista huolestuttavin, saattaa riski\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4t toimet j\u00e4\u00e4d\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Yht\u00e4 lailla, jos oma k\u00e4sitys sairastumisriskist\u00e4 ei vastaa saatua kliinist\u00e4 riskiestimaattia, saattavat naiset suhtautua riskiarvioon ep\u00e4illen. Oman k\u00e4sityksen ja kliinisen arvion ristiriidan seurauksena muutokset ruokavaliossa voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 tai sairautta ehk\u00e4isev\u00e4 l\u00e4\u00e4kitys aloittamatta.<\/p>\n

Kohti yksil\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa riskikommunikaatioon<\/strong><\/p>\n

Yksil\u00f6kohtaisen riskiestimaatin saavat henkil\u00f6t eiv\u00e4t vastaanota tietoa passiivisesti. Ihmiset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n sosiaalista kontekstiaan, yksil\u00f6llisi\u00e4 taipumuksia, arvoja ja kokemuksia tulkitessaan riskitietoa. Riskin tulkinta ei aina mene yksiin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n tavoitteen tai numeerisen riskin todellisen koon kanssa.<\/p>\n

Jotta tavoitteet ja tulkinta vastaisivat toisiaan, tulisi riskin vastaanottajien kanssa k\u00e4yd\u00e4 avointa dialogia, joka kattaisi enemm\u00e4n tietoa kuin pelk\u00e4n numeerisen estimaatin. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee ensin saada selville, mit\u00e4 tietoa vastaanottajilla on sairastumisriskist\u00e4\u00e4n ja miten he riskin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t. Toimimalla n\u00e4in voidaan selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 asioista ammattilaiset ja vastaanottajat ovat samaa mielt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja ratkaista mahdolliset v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset, jotta kummankin osapuolen tavoitteet k\u00e4visiv\u00e4t yhteen. Kun riskikommunikaatio on yksil\u00f6llisemp\u00e4\u00e4, paranee todenn\u00e4k\u00f6isesti vastaanottajien ymm\u00e4rrys sairastumisriskist\u00e4\u00e4n ja luottamus yhteiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon jatkotoimenpiteiden suhteen kasvaa. My\u00f6s pitk\u00e4kestoiset muutokset terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ovat todenn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suositukset:<\/strong><\/p>\n