{"id":1932,"date":"2021-01-22T11:10:15","date_gmt":"2021-01-22T11:10:15","guid":{"rendered":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=1932"},"modified":"2025-11-04T14:12:47","modified_gmt":"2025-11-04T14:12:47","slug":"to-eat-or-not-to-eat-that-is-the-question-how-can-health-psychology-practitioners-help-people-manage-food-safety","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2021\/01\/to-eat-or-not-to-eat-that-is-the-question-how-can-health-psychology-practitioners-help-people-manage-food-safety\/","title":{"rendered":"Sy\u00f6d\u00e4k\u00f6 vai eik\u00f6, siin\u00e4 pulma: terveyspsykologiasta apua ruuan turvallisuuteen"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut Barbara Mullan, Curtin University, Australia<\/strong><\/p>\n

Ruuan turvallisuuden ongelmat<\/strong><\/p>\n

Vuosittain joka kymmenes ihminen maailmassa (arviolta 600 miljoonaa ihmist\u00e4) sairastuu sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n pilaantunutta ruokaa, ja jopa 420 000 kuolee<\/a> siihen. Alueelliset erot ovat suuret<\/a>: Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja it\u00e4isill\u00e4 V\u00e4limeren seuduilla sairastuvuutta on eniten (lis\u00e4\u00e4 tietoa alueellisista eroista t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>). Suuria eroja on my\u00f6s siin\u00e4, mink\u00e4 tyyppiset taudinaiheuttajat aiheuttavat ruokamyrkytyksi\u00e4 (virukset, bakteerit, loiset).<\/p>\n

Ruuan turvallisuuden ketjussa \u201claitumelta lautaselle\u201d on monta lenkki\u00e4. Viljelij\u00f6it\u00e4, teollisuutta ja ravintoloita autetaan monin tavoin parantamaan ruuan turvallisuutta, mutta kuluttajan osallistaminen turvalliseen ruuan k\u00e4sittelyyn usein laiminly\u00f6d\u00e4\u00e4n. Kuluttajan turvalliset ruuank\u00e4sittelytavat ovat olennaisia, koska ne ovat ruokamyrkytysten ehk\u00e4isyn viimeinen vaihe. Arviot siit\u00e4, kuinka suuri osa ruokamyrkytyksist\u00e4 aiheutuu kotona, vaihtelevat<\/a> 11\u201387 %:iin. Terveyspsykologiaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan auttaa kuluttajia minimoimaan ruokamyrkytyksen riski kotona.<\/p>\n

<\/p>\n

Monet tavat vaikuttavat ruokamyrkytyksiin, mutta WHO:lla on t\u00e4h\u00e4n viisi keskeist\u00e4 neuvoa<\/a>:<\/p>\n

    \n
  1. Pid\u00e4 k\u00e4det ja ty\u00f6v\u00e4lineet puhtaina.<\/li>\n
  2. Pid\u00e4 raaka ja kypsennetty ruoka erill\u00e4\u00e4n (erityisesti kun tulet kaupasta\/torilta ja kun s\u00e4il\u00f6t ruokaa pakastimeen).<\/li>\n
  3. Kypsenn\u00e4 ruoka huolellisesti.<\/li>\n
  4. Huolehdi turvallisista l\u00e4mp\u00f6tiloista, eli pid\u00e4 kuuma ruoka kuumana ja kylm\u00e4 ruoka kylm\u00e4n\u00e4.<\/li>\n
  5. K\u00e4yt\u00e4 puhdasta vett\u00e4 ja raaka-aineita.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kuluttajan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ennustaminen<\/strong><\/p>\n

    Aluksi kuluttajan roolin tutkimuksessa keskityttiin ajatukseen, ett\u00e4 kuluttajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttaa erityisesti tieto. Systemaattisessa tutkimuskatsauksessa<\/a> kuitenkin havaittiin, ett\u00e4 tieto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda turvalliseen ruuan k\u00e4sittelyyn. Sama koskee muutakin terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Vaikka tieto ei yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4isik\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen, sit\u00e4 tarvitaan, koska se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi ja kuinka jotakin pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/p>\n

    Jotta ymm\u00e4rrett\u00e4isiin paremmin, mitk\u00e4 muut tekij\u00e4t auttavat kuluttajia k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ruokaa turvallisesti, tutkijat ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet erilaisia psykologisia teorioita, kuten suunnitellun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen teoriaa, suojautumismotivaatioteoriaa ja terveysuskomusmallia. Viimeaikaisessa katsauksessa<\/a> n\u00e4ihin tutkimuksiin havaittiin, ett\u00e4 aikomus, sosiaaliset normit, pystyvyys ja tottumus vaikuttivat olennaisesti ruuan turvalliseen k\u00e4sittelyyn. N\u00e4ihin tekij\u00f6ihin kohdistuvilla interventioilla voidaan siis todenn\u00e4k\u00f6isesti muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

    Ruuan hygieniaa parantavat interventiot<\/strong><\/p>\n

    Er\u00e4s ansiokas katsaus<\/a> l\u00f6ysi n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tiedon jakamiseen keskittyv\u00e4t interventiot paransivat ruuan turvallisuutta kotona. On kuitenkin my\u00f6s muita tehokkaita interventioita: n\u00e4m\u00e4 pyrkiv\u00e4t tiedon jakamisen lis\u00e4ksi vaikuttamaan psykososiaalisiin tekij\u00f6ihin. Er\u00e4s suunnitellun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen teoriaan perustuva interventio<\/a> onnistui muuttamaan ruuan k\u00e4sittely\u00e4 turvallisemmaksi. Siin\u00e4 opiskelijoille annettiin tietoa ruuan turvallisuudesta ja k\u00e4ytettiin erilaisia strategioita, kuten tarkkojen suunnitelmien tekemist\u00e4 ja esteiden tunnistamista, jotta aikomukset ja koettu k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kontrolli (eli itseluottamus k\u00e4ytt\u00e4ytymisen suorittamiseen) lis\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t. Interventio lis\u00e4si sek\u00e4 koettua k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kontrollia ett\u00e4 turvallista ruuan k\u00e4sittely\u00e4. N\u00e4iden tulosten mukaan tieto ruuan turvallisesta k\u00e4sittelyst\u00e4 ja keskustelu tarkoista suunnitelmista voivat auttaa (suunnitelma voi olla esimerkiksi, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri leikkuulautoja lihalle ja vihanneksille).<\/p>\n

    Toinen onnistunut interventio<\/a> perustui tapojen muodostukseen (habit theory). Siin\u00e4 opiskelijoita tuettiin ottamaan tavaksi puhdistaa tiskir\u00e4tti mikroaaltouunissa. Apuna t\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytettiin infojulistetta (eli tilannevihjett\u00e4, engl. cue), ja lis\u00e4ksi asiasta muistutettiin joka kolmas tai viides p\u00e4iv\u00e4. Tiskir\u00e4tin mikroaaltopuhdistaminen lis\u00e4\u00e4ntyi merkitsev\u00e4sti kolmen viikon koejakson aikana ja pysyi samalla tasolla kolmen viikon seurannan aikana. N\u00e4m\u00e4 havainnot antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 tarjota tietoa ruuan turvallisuudesta ja samalla auttaa muodostamaan tiettyj\u00e4 tapoja (esim. kannustamalla laittamaan muistutuksia puhelimeen tiskir\u00e4tin viikoittaisesta mikroaaltopuhdistuksesta).<\/p>\n

    Yll\u00e4 kuvatut tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 terveyspsykologian avulla voidaan edist\u00e4\u00e4<\/a> ruuan turvallista k\u00e4sittely\u00e4. Kaikki alkaa tiedon jakamisesta, jonka j\u00e4lkeen tulee tukea ihmisten itseluottamusta k\u00e4ytt\u00e4ytymisen suorittamiseen ja auttaa uusien tapojen muodostamisessa.<\/p>\n

    Vaikka kaikilla kuluttajilla on riski saada ruokamyrkytys, noin 25 %:lla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 riski on kohonnut: raskaana olevilla naisilla, alle 5-vuotiailla lapsilla, vanhuksilla ja niill\u00e4, joiden immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 on heikentynyt. Terveyspsykologian hy\u00f6dynt\u00e4jien tulee siis tunnistaa erityiset mahdollisuudet interventioihin pitk\u00e4aikaissairaiden, pienten lasten vanhempien, vanhusten tai raskautta harkitsevien keskuudessa.<\/p>\n

    Suosituksia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/strong><\/p>\n