{"id":1683,"date":"2020-05-18T15:57:50","date_gmt":"2020-05-18T15:57:50","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=1683"},"modified":"2025-11-04T14:18:37","modified_gmt":"2025-11-04T14:18:37","slug":"stop-being-an-ostrich-the-benefits-of-helping-people-to-monitor-their-progress","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2020\/05\/stop-being-an-ostrich-the-benefits-of-helping-people-to-monitor-their-progress\/","title":{"rendered":"\u00c4l\u00e4 ole strutsi! Miksi edistymisen itseseurantaa kannattaa tukea"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kirjoittanut Thomas L. Webb, Psykologian laitos, Sheffieldin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kuinka tavoitteesi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sokerin sy\u00f6nti\u00e4 ja laihtua kymmenen kiloa edistyy? Voi olla, ettet oikein tied\u00e4 \u2013 tai ettet edes halua tiet\u00e4\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 asioissa on helppo pist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 pensaaseen, tai hiekkaan kuin strutsi, ja tahallaan v\u00e4ltell\u00e4 ja torjua tietoa, joka auttaisi seuraamaan tavoitteessa edistymist\u00e4. Tutkimus t\u00e4st\u00e4 \u201c<\/span><a href=\"https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/full\/10.1111\/spc3.12071\"><span style=\"font-weight: 400;\">strutsi-ilmi\u00f6st\u00e4<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">\u201d kertoo, ett\u00e4 usein ihmiset eiv\u00e4t seuraa edistymist\u00e4\u00e4n (esimerkiksi punnitsemalla itse\u00e4\u00e4n, lukemalla ruokien tuoteselosteita) osittain siksi, ett\u00e4 se voi saada ihmisen tuntemaan itsens\u00e4 huonoksi. Toisin sanoen ihminen saattaa huomata painavansa enemm\u00e4n kuin toivoi ja sy\u00f6v\u00e4ns\u00e4 yh\u00e4 liikaa sokeria. Teorian ja tutkimuksen mukaan itseseuranta kuitenkin auttaisi huomaamaan eroja nykyisen ja tavoitellun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen v\u00e4lill\u00e4. Kun v\u00e4lttelee itseseurantaa eli monitorointia, on vaikeampi havaita tarve toimia ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siihen paras tapa. Kun tiedostaa strutsi-ilmi\u00f6n, terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa ihmisi\u00e4 toteuttamaan itseseurantaa ja saamaan sen hy\u00f6dyt. Onkin vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 <\/span><a href=\"https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2015\/10\/151029101349.htm\"><span style=\"font-weight: 400;\">kehotus seurata omaa edistymist\u00e4 auttaa saavuttamaan monenlaisia tavoitteita<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">.<\/span><\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Itseseurantaan kuuluu nykytilanteen arviointi (esim. kuinka paljon sokeria on sy\u00f6nyt t\u00e4n\u00e4\u00e4n, milloin ja miss\u00e4) ja sen vertaaminen tavoitteeseen tai vertailukohteeseen (esim. enint\u00e4\u00e4n kuusi teelusikallista sokeria p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4). T\u00e4ss\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa tai paperia, mutta on my\u00f6s teknisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, jotka voivat helpottaa seurantaa \u2013 puhutaan jopa \u201c<\/span><a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Quantified_self\"><span style=\"font-weight: 400;\">quantified self<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">\u201d -liikkeest\u00e4. Esimerkiksi puhelimet <\/span><a href=\"https:\/\/www.samsung.com\/global\/galaxy\/apps\/samsung-health\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">laskevat automaattisesti<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> askelemme, rannekellot mittaavat <\/span><a href=\"https:\/\/www.garmin.com\/en-US\/blog\/fitness\/advancedrem\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">unen pituutta ja laatua<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, ja sovelluksilla voi <\/span><a href=\"https:\/\/www.iphoneness.com\/iphone-apps\/awesome-food-barcode-scanners\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">lukea elintarvikkeiden viivakoodeja<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> ja selvitt\u00e4\u00e4 niiden ravintoarvot. Monet laitteet jopa kehottavat asettamaan tavoitteen ja vertaavat sitten edistymist\u00e4 siihen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Itseseurantav\u00e4lineiden avulla voi havaita, milloin ja miten olisi parasta toimia. Esimerkiksi ruokien viivakoodien lukija voi auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sokeria ilmoittamalla, kuinka paljon sokeria on lasillisessa appelsiinimehua tai kulhollisessa maissimuroja, ja auttamalla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4sokerisempia vaihtoehtoja. Itseseuranta voi siis olla intervention perusta, kun autetaan ihmisi\u00e4 saavuttamaan erilaisia terveystavoitteita. Itseseuranta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan viel\u00e4 tehokkaampaa, jos sen yhdist\u00e4\u00e4 <\/span><a href=\"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/2018\/08\/how-to-set-goals-that-work\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">sopivien tavoitteiden asettamisen<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> menetelmiin. N\u00e4in omaa edistymist\u00e4 voi verrata tavoitteeseen ja tarttua toimeen, kun huomaa sille tarvetta (esimerkiksi <\/span><a href=\"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/2017\/04\/the-power-of-planning\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">jos-niin -suunnittelulla<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">).<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Joskus ihmiset suhtautuvat tietoon defensiivisesti eli puolustautuen (esim. sanomalla, ettei t\u00e4m\u00e4 edusta heid\u00e4n tyypillist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4 seurantalaite ei ole tarkka). Psykologiset tekniikat kuten <\/span><a href=\"https:\/\/www.psychologytoday.com\/gb\/blog\/dont-delay\/200903\/self-affirmation-strategy-reduce-self-control-failure\"><span style=\"font-weight: 400;\">itsetunnon vahvistaminen<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> (engl. <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">self-affirmation<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">, muistutus omista hyvist\u00e4 ominaisuuksista) voivat auttaa sulattamaan tiedon ja sen merkityksen.<\/span><\/p>\n<p><b>Suosituksia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/b><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Itseseuranta on usein yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 valitaan menetelm\u00e4, jolla k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tai lopputulemaa seurataan (esim. sovellus tai p\u00e4iv\u00e4kirja), ja sitoudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Kuten yll\u00e4 on kuvattu, ihmiset kuitenkin usein pist\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4ns\u00e4 pensaaseen eiv\u00e4tk\u00e4 seuraa edistymist\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 siis voit tehd\u00e4:<\/span><\/p>\n<ul>\n<li style=\"font-weight: 400;\"><span style=\"font-weight: 400;\">Auta valitsemaan, mit\u00e4 kannattaisi seurata. Jos ihminen esimerkiksi koettaa pudottaa painoa, olisiko parasta seurata k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (liikunta, ruokavalio) vai lopputulemia (paino, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys), vaiko niiden yhdistelm\u00e4\u00e4? <\/span><a href=\"https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2015\/10\/151029101349.htm\"><span style=\"font-weight: 400;\">Tutkimuksemme<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> mukaan ihmist\u00e4 tulisi kehottaa seuraamaan sit\u00e4, mink\u00e4 muutosta h\u00e4n eniten kaipaa, oli se sitten k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, lopputulos tai molemmat.<\/span><\/li>\n<li style=\"font-weight: 400;\"><span style=\"font-weight: 400;\">Auta arvioimaan itseseurannan tuottamaa tietoa puolueettomasti. <\/span><a href=\"https:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/abs\/10.1177\/0146167210369557?journalCode=pspc\"><span style=\"font-weight: 400;\">Tutkimusten mukaan itsetuntoa vahvistavat menettelytavat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 puolustelevaa suhtautumista tietoon<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">. Jos ep\u00e4ilet, ett\u00e4 ihminen saattaisi reagoida puolustellen seuraamaansa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen tai lopputulemaan, voit auttaa h\u00e4nt\u00e4 muistamaan omat arvokkaat puolensa (esim. ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4ntahtoinen ja huomaavainen ihminen) ennen edistymisen seuraamista. T\u00e4m\u00e4 voi helpottaa tiedon sulattamista.<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Tue muutoksessa, jota itseseurannan mukaan tarvittaisiin. Muutostarpeen huomaaminen ja muutokseen motivoituminen ovat vasta ensi askeleita. <\/span><a href=\"https:\/\/www.psychologytoday.com\/gb\/blog\/the-road-hell\/201609\/building-bridge-between-intention-and-action\"><span style=\"font-weight: 400;\">Aikomusten toteuttamiseen<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> tarvitaan usein apua. Kehota muodostamaan <\/span><a href=\"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/2017\/04\/the-power-of-planning\/\"><span style=\"font-weight: 400;\">jos-niin -suunnitelmia<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t milloin, miss\u00e4 ja miten ihminen aikoo toimia. Jos joku esimerkiksi sy\u00f6 mielest\u00e4\u00e4n liikaa sokeria, h\u00e4n voisi muodostaa suunnitelman \u201cjos olen sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 aamiaista, niin otan kaurapuuroa enk\u00e4 maissimuroja.\u201d<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>By Thomas L. Webb, Department of Psychology, The University of Sheffield, the UK How are you getting on with your goal to reduce the amount of sugar that you eat and lose 10kg? Chances are that you don\u2019t really know [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1687,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-1683","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-self-regulation"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"kr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ro":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"tr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1683"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1683\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4590,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1683\/revisions\/4590"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}