{"id":1617,"date":"2020-02-04T13:22:33","date_gmt":"2020-02-04T13:22:33","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=1617"},"modified":"2025-11-04T14:22:04","modified_gmt":"2025-11-04T14:22:04","slug":"are-your-clients-being-defensive-if-so-self-affirmation-may-help","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2020\/02\/are-your-clients-being-defensive-if-so-self-affirmation-may-help\/","title":{"rendered":"Jos asiakkaasi on puolustuskannalla, itsetunnon vahvistaminen voi auttaa"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaneet Peter Harris ja Ian Hadden, The Self-Affirmation Research Group, School of Psychology, Sussexin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta<\/strong><\/p>\n

V\u00e4ltteletk\u00f6 jotakin, vaikka olisi parempi katsoa totuutta silmiin? Ehk\u00e4 herkuttelet liikaa tai kartat terveystarkastuksia? Et ole ainoa. Ihminen yleens\u00e4 pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 ja osaavana. Siksi voi olla haastavaa kuulla tekev\u00e4ns\u00e4 jotakin, mik\u00e4 ei ole sit\u00e4. Niinp\u00e4 saatamme olla varsin taitavia v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n viestej\u00e4, joita emme haluaisi kuulla<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n

Terveysriskeihin \u2013 kuten ylipainoon tai l\u00e4\u00e4kityksen laiminly\u00f6ntiin \u2013 liittyv\u00e4n viestinn\u00e4n v\u00e4lttelyll\u00e4 voi valitettavasti olla vakavia vaikutuksia sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatuun ett\u00e4 elinik\u00e4\u00e4n<\/a>. Miten siis terveydenhuollon ammattilainen voi saada asiakkaansa huomioimaan viestit, joita t\u00e4m\u00e4 mieluummin v\u00e4lttelisi? Itsetunnon vahvistamiseksi (<\/em>engl. self-affirmation) <\/em>kutsuttu tekniikka voi auttaa.<\/p>\n

Itsetunnon vahvistaminen on toimintaa, joka vahvistaa ihmisen kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4 ja kyvyk\u00e4s ihminen<\/a>. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarvetta puolustautua terveytt\u00e4 koskevalta viestilt\u00e4, joka vihjaa, ettei h\u00e4n sit\u00e4 olisi. N\u00e4in ihminen voi ottaa viestin vastaan objektiivisemmin ja keskitty\u00e4 sen merkitykseen ja seurauksiin itselleen. T\u00e4m\u00e4 puolestaan voi rohkaista tarttumaan toimeen. Lis\u00e4\u00e4 tietoa itsetunnon vahvistamisen teoreettisesta taustasta on t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Melkein mik\u00e4 tahansa voi olla itsetunnon vahvistamista, esimerkiksi muistutus omista hyvist\u00e4 teoista, lahjakkuuksista, luonteen vahvuuksista tai t\u00e4rkeist\u00e4 sosiaalisista suhteista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkituin itsetunnon vahvistamisen tekniikka on arvojen vahvistaminen<\/em><\/a> (engl. values affirmation<\/em>), jossa ihmiset vastaavat kysymyksiin tai kirjoittavat t\u00e4rkeimmist\u00e4 arvoistaan, kuten anteliaisuudesta tai rehellisyydest\u00e4.<\/p>\n

Itsetunnon vahvistamisen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 on kokeellista<\/a> n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimusosallistujat, joita on johdateltu itsetunnon vahvistamiseen (usein vain kertaluonteisesti), yleens\u00e4 uskovat terveyteen liittyvi\u00e4 viestej\u00e4 muita paremmin ja ovat valmiimpia muutokseen. Itsetunnon vahvistaminen voi my\u00f6s johtaa k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen useita kuukausia my\u00f6hemmin<\/a>. Hy\u00f6dyt on havaittu monien k\u00e4ytt\u00e4ytymismuotojen kohdalla: n\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, tupakointi, riskialtis seksik\u00e4ytt\u00e4ytyminen, elohopeaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n kalan kulutus, doping, hedelmien ja vihannesten sy\u00f6nti, liikunta, hampaiden lankaus ja auringolta suojautuminen. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 vaikutus voi olla vahvin niiden kohdalla, joita on kaikkein vaikeinta saada mukaan muutokseen, esimerkiksi niiden, jotka juovat<\/a>, tupakoivat<\/a> tai arvostavat rusketusta<\/a> kaikkein eniten.<\/p>\n

Eniten on tehty ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 tutkimusta nuorten ei-potilaiden keskuudessa, mutta joitakin tutkimuksia on tehty my\u00f6s potilasryhmill\u00e4. Esimerkiksi dialyysipotilailla, joita pyydettiin muistelemaan hyvi\u00e4 tekojaan, fosfaatin s\u00e4\u00e4tely<\/a> parani, ja he my\u00f6s noudattivat muita paremmin nesteytykseen<\/a> liittyv\u00e4\u00e4 ohjeistusta seuraavien 12 kuukauden aikana. Korkeasta verenpaineesta k\u00e4rsiv\u00e4t afrikkalais-amerikkalaiset potilaat noudattivat l\u00e4\u00e4kityst\u00e4\u00e4n<\/a> paremmin itsetuntoa vahvistavan intervention j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Miten itsetunnon vahvistamista sitten voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? Ajatellaan tilannetta, jossa haluat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 asiakkaalle terveytt\u00e4 koskevan viestin, jota ei ole helppo kuulla, esimerkiksi tupakoinnin haitoista tai reseptil\u00e4\u00e4kityksen laiminly\u00f6nnist\u00e4. Jos k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4si on 5\u201315 minuuttia eik\u00e4 lukutaito ole ongelma, voit kokeilla lyhytt\u00e4 arvojen vahvistamisen harjoitusta tapaamisen alussa. Voit pyyt\u00e4\u00e4 asiakasta kirjoittamaan tai kertomaan t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 arvostaan ja miksi se on h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, tai t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n asteikoita, jotka on suunniteltu muistuttamaan ihmist\u00e4 arvoistaan. Kun h\u00e4n on t\u00e4m\u00e4n tehnyt, voit v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tupakointiin tai l\u00e4\u00e4kitykseen liittyv\u00e4n viestisi.<\/p>\n

Jos taas aikaa tai lukutaitoa ei ole, itsetunnon vahvistamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein lyhytt\u00e4 kysely\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4<\/a>. My\u00f6s muita nopeita tapoja on kehitelty viime aikoina. On esimerkiksi yritetty tiivist\u00e4\u00e4 arvojen vahvistaminen muutamaan avainlauseeseen<\/a> tai arvokyselyihin<\/a>, yhdist\u00e4\u00e4 vahvistaminen ja viesti<\/a> tai auttaa ihmisi\u00e4 muodostamaan aikomus vahvistaa itsetuntoa<\/a> uhkaavassa tilanteessa. N\u00e4it\u00e4 on kuitenkin k\u00e4ytetty korkeintaan muutamissa tutkimuksissa, eik\u00e4 viel\u00e4 tiedet\u00e4, kuinka hyvin ne toimivat.<\/p>\n

Joitakin n\u00e4ist\u00e4 tekniikoista on esitelty englanniksi tutkimusryhm\u00e4mme (Self-Affirmation Research Group SARG, Sussexin yliopisto) nettisivujen<\/a> \u201dresources\u201d-sivulla. Ohjeistamme mielell\u00e4mme niiden tai muiden itsetunnon vahvistamisen tekniikoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Suosituksia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n:<\/strong><\/p>\n

1) Milloin tulisi harkita itsetunnon vahvistamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4?<\/p>\n

Harkitse itsetunnon vahvistamista, kun annat asiakkaalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 koskevaa viesti\u00e4, mutta ep\u00e4ilet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen huomiotta tai torjua sen. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa itsetunnon vahvistaminen voi parantaa todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, ett\u00e4 asiakas ottaa viestin vastaan ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.<\/p>\n

2) Mik\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paras tapa vahvistaa itsetuntoa?<\/p>\n

Paras tapa voi olla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekniikkaa kahdenkeskisiss\u00e4 tapaamisissa tai pienryhmiss\u00e4 ajan kanssa. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa voisit ennen terveytt\u00e4 koskevaa viesti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotakin arvojen vahvistamisen tekniikkaa, jota on kokeiltu ja tutkittu aiemmin. SARG<\/a>-tutkimusryhm\u00e4mme sivujen \u201dresources\u201d-sivulla on esimerkkej\u00e4 englanninkielisist\u00e4 materiaaleista, joita t\u00e4ss\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kysy asiakkaaltasi, tekisik\u00f6 h\u00e4n harjoituksen mieluummin itsekseen vai sinun l\u00e4sn\u00e4 ollessasi. Yrit\u00e4 rohkaista h\u00e4nt\u00e4 valitsemaan harjoituksen tekeminen, sen sijaan ett\u00e4 vaatisit sit\u00e4. On n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 mahdollisuus valita voi olla olennainen intervention toimimisen kannalta.<\/p>\n

3) Mit\u00e4 pit\u00e4isi erityisesti huomioida?<\/p>\n

Varmista, ett\u00e4 terveytt\u00e4 koskeva viestisi on suostutteleva. Itsetunnon vahvistaminen rohkaissee asiakastasi olemaan avomielisempi, joten h\u00e4n on alttiimpi vastaanottamaan vahvan viestin, mutta se voi toisaalta saada h\u00e4net torjumaan heikon viestin.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4 itsetunnon vahvistamista niiden asiakkaiden kohdalla, joiden arvelet varmasti muuten torjuvan viestisi. On n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 itsetunnon vahvistaminen ei toimi tai voi jopa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan, jos osallistuja ei ole alun perin puolustuskannalla.<\/p>\n

Jos ep\u00e4r\u00f6it, kysy neuvoa \u2013 olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> apunasi.<\/p>\n

Suomennos: Marleena Vornanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peter Harris and Ian Hadden, The Self-Affirmation Research Group, School of Psychology, University of Sussex, UK Have you ever been reluctant to face up to something you\u2019d rather ignore? Maybe your fondness for something bad for you that you eat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1634,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[28,27,24],"tags":[],"class_list":["post-1617","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-communication","category-motivation","category-self-regulation"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"kr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ro":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"tr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1617"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4598,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1617\/revisions\/4598"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}