{"id":1197,"date":"2019-01-14T13:23:07","date_gmt":"2019-01-14T13:23:07","guid":{"rendered":"http:\/\/practicalhealthpsychology.com\/?p=1197"},"modified":"2025-11-04T14:28:37","modified_gmt":"2025-11-04T14:28:37","slug":"motivation-and-the-first-steps-toward-physical-activity","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/2019\/01\/motivation-and-the-first-steps-toward-physical-activity\/","title":{"rendered":"Kuinka motivoida ihmisi\u00e4 liikkumaan"},"content":{"rendered":"

Keegan Knittle, Helsingin yliopisto, Suomi <\/strong><\/h3>\n

Ei ole lainkaan harvinaista, ett\u00e4 terveydenhuollossa kohdataan henkil\u00f6, joka selke\u00e4sti hy\u00f6tyisi fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4. Fyysisest\u00e4 aktiivisuudesta (tai sen puutteesta) keskusteltaessa henkil\u00f6 saattaa kuitenkin todeta, ettei koe olevansa motivoitunut muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Miten t\u00e4llaisessa tilanteessa tulisi toimia? Kuinka motivoida ihmisi\u00e4 edes harkitsemaan liikkumistottumusten parantamista, tai mik\u00e4 parempaa, kuinka saada heid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s liikkumisen lis\u00e4\u00e4misest\u00e4?<\/p>\n

<\/p>\n

Kohdatessaan ihmisen, jolla ei ole motivaatiota riitt\u00e4v\u00e4n fyysisen aktiivisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseen, terveydenhuollon ammattilaiset yritt\u00e4v\u00e4t tavallisesti ratkaista tilanteen tarjoamalla tietoa fyysisen aktiivisuuden hy\u00f6dyist\u00e4 ja ohjaamalla henkil\u00f6\u00e4 liikkumaan enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ohjeistus annetaan kuitenkin tyypillisesti ottamatta huomioon esimerkiksi yksil\u00f6llisi\u00e4 liikkumismieltymyksi\u00e4. Hyvist\u00e4 tarkoitusperist\u00e4 huolimatta tiedon jakaminen ja kehotukset liikkua enemm\u00e4n eiv\u00e4t siksi useinkaan johda todellisiin muutoksiin: er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa<\/a><\/u> havaittiin, ett\u00e4 jos 26 henkil\u00f6\u00e4 saa ohjeistuksen fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi, vain yksi heist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 liikkumistaan riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Jotkut terveydenhuollon ammattilaiset yritt\u00e4v\u00e4t muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia olemalla painokkaampia ohjeistuksessaan, toteamalla esimerkiksi \u201cSinun on pakko muuttua!\u201d tai \u201cSinun t\u00e4ytyy heti lis\u00e4t\u00e4 liikkumista!\u201d. T\u00e4llainen painostus voi kuitenkin toimia vastoin sen hyvi\u00e4 tarkoitusperi\u00e4 ja jopa lis\u00e4t\u00e4 muutosvastarintaa. Varsinkin silloin, jos muutoksen tarve on suuri, osa terveydenhuollon ammattilaisista saattaa turvautua jopa pelottelutaktiikkaan<\/a><\/u>. Liikkumattomuudesta johtuvien, kohonneiden sairastumisriskien luetteleminen ja pelottelu eiv\u00e4t kuitenkaan ole toimivia keinoja<\/a><\/u> fyysisen aktiivisuuden kasvattamiseksi. Mik\u00e4 siis on paras tapa motivoida ihmisi\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 aktiivisuutta?<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4ytymismuutokseen erikoistunut tutkimusryhm\u00e4<\/a><\/u> Helsingin yliopistolta tarkasteli t\u00e4t\u00e4 asiaa vuonna 2018 julkaistussa meta-analyysiss\u00e4<\/a><\/u>. Tarkastelun kohteena olivat yli 100 intervention k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutostekniikat, ja n\u00e4iden joukosta erityisesti sellaiset tekniikat, jotka tutkitusti lis\u00e4\u00e4v\u00e4t motivaatiota fyysiseen aktiivisuuteen. Meta-analyysin mukaan motivaatiota lis\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutostekniikat voitiin luokitella kahteen eri ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n itses\u00e4\u00e4telyyn liittyvi\u00e4 tekniikoita<\/a><\/u>. Liikkumismotivaatiota lis\u00e4siv\u00e4t esimerkiksi liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n omaseuranta, liikkumisesta saatu palaute, liikkumistavoitteiden asetanta, liikkumisen suunnitelmallisuus<\/a><\/u> sek\u00e4 liikkumisen esteiden poistaminen. Erityisen tehokkaita vaikuttivat olevan interventiot, jotka hy\u00f6dynsiv\u00e4t sek\u00e4 omaseurantaa ett\u00e4 jotain toista itses\u00e4\u00e4telytekniikkaa. Itses\u00e4\u00e4telyyn liittyvien tekniikoiden onkin jo aikaisemmin todettu olevan toimivia terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen (esim. fyysinen aktiivisuus<\/a><\/u>, tupakointi<\/a><\/u>) muuttamisessa, mutta t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ne vaikuttavat olevan oleellisia my\u00f6s motivaation lis\u00e4\u00e4misess\u00e4. Itses\u00e4\u00e4telyyn liittyv\u00e4t tekniikat tukevat siis sek\u00e4 fyysist\u00e4 aktiivisuutta ett\u00e4 motivaatiota sen lis\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n

Toinen ryhm\u00e4 koostui k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutostekniikoista, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t ohjattuun liikuntaan osallistumisen. Ohjattuun liikuntaan osallistumisen havaittiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n liikkumismotivaatiota niin yksil\u00f6- kuin ryhm\u00e4interventioissakin. T\u00e4llaisten interventioiden vaikuttavuus saattaa johtua esimerkiksi ohjaajalta saadusta sosiaalisesta tuesta, tilaisuudesta sosiaaliseen vertailuun tai yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 liikkuminen ryhm\u00e4ss\u00e4 on hauskaa. Vaikka ohjattuun ryhm\u00e4liikuntaan osallistuminen voikin tuntua aluksi haastavalle, on siis todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 se kasvattaa liikkumismotivaatiota.<\/p>\n

Vaikka ei ole yksitt\u00e4ist\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4, joka takuuvarmasti kasvattaa motivaatiota fyysiseen aktiivisuuteen, itses\u00e4\u00e4telyyn liittyvien tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6 ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen ovat hyvi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia muutokselle. Kun siis kohtaat henkil\u00f6n, joka hy\u00f6tyisi fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4, kokeile alla olevia suosituksia. Vaikka ne eiv\u00e4t toimisikaan ihan kaikille, ne ovat varmasti arvokas lis\u00e4 motivoinnin ty\u00f6kalupakkiisi. Menestyksek\u00e4st\u00e4 motivointia!<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia:<\/p>\n

    \n
  1. Omaseuranta.<\/strong> Pyyd\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjaa fyysisest\u00e4 aktiivisuudestaan esimerkiksi jonkin sovelluksen<\/a><\/u>, aktiivisuusmittarin<\/a><\/u> tai paperilla tapahtuvan seurannan<\/a><\/u> avulla. Laadi tarvittaessa lista sellaisista omaseurannan apuv\u00e4lineist\u00e4, joita itse suosittelet.<\/li>\n
  2. Itsearviointi. <\/strong>Pyyd\u00e4 arvioimaan omaseurannasta kertyv\u00e4\u00e4 tietoa sen osalta, liikkuuko henkil\u00f6 todellisuudessa niin paljon kuin mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee liikkuvansa. Rohkaise l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ohjelmasta aikaa liikkumiselle.<\/li>\n
  3. Tavoitteet<\/a><\/u><\/strong> ja suunnitelmat<\/a><\/u><\/strong>. Ohjaa asettamaan realistisia aktiivisuustavoitteita ja laatimaan suunnitelma siit\u00e4, milloin, miss\u00e4 ja miten tavoite saavutetaan.<\/li>\n
  4. Tuumasta toimeen<\/strong>. Anna tietoa erilaisista liikuntamahdollisuuksista (esim. ohjattu liikunta, peliseurat) ja auta valitsemaan sellainen tapa liikkua, joka tuntuu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Tuo esille, ett\u00e4 vaikka aloittaminen voi olla haastavaa, toimeen ryhtyminen yleens\u00e4 lis\u00e4\u00e4 liikkumismotivaatiota.<\/li>\n
  5. Keskity motivaatioon. <\/strong>Kerro ett\u00e4 heikko liikkumismotivaatio on kohtaisen yleinen ihmisten keskuudessa, ja ett\u00e4 tutkimusten mukaan niin motivaatioita kuin fyysist\u00e4 aktiivisuuttakin voidaan tukea oheisilla strategioilla.<\/li>\n<\/ol>\n

    K\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Kia Gluschkoff<\/em><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    By Keegan Knittle, University of Helsinki, Finland Here\u2019s a familiar story from primary care: an individual who would clearly benefit from more physical activity comes into the clinic. We discuss their physical (in)activity, and in the end, the person says […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1216,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[25,27,24],"tags":[],"class_list":["post-1197","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-goal-setting","category-motivation","category-self-regulation"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","id","my","bg","zh","hr","cz","da","de","es","fr","gr","he","it","ja","kr","lv","lt","hu","nl","no","pl","pt","ro","ru","sk","fi","sv","tr","uk"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"id":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"my":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"bg":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"zh":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"cz":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"da":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"de":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"es":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"he":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"it":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ja":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"kr":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"lv":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"lt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"hu":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"nl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"no":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"pl":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"pt":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ro":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"ru":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"sv":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"tr":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"uk":{"title":true,"content":true,"excerpt":false}}},"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1197"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4614,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions\/4614"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/practicalhealthpsychology.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}